sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kuudestoista päivä, poni pellossa ja koirat kylillä

Pakkasta oli aamulla enää asteen verran, mikä tuntuikin kovin lämpimältä eilisen jälkeen. Vaikkei kylmää ollut vielä eilenkään, eikä varmaan tänä talvena tulekaan, jos vanhat merkit paikkansa pitää. Korpulla on nimittäin puolta vähemmän karvaa kuin viime vuonna samaan aikaan. Tähän asti se on aina ollut selvä merkki, mutta nyt on kuitenkin ollut muutoksia ruokavaliossa, kuten chia, joka saattaa vaikuttaa. Vaan tämä jää nähtäväksi, kahden kuukauden päästä ollaan jo paljon viisaampia ja tämä talvikin on silloin melkein taputeltu. 

Tallille starttasin tänäänkin aamupäivän puolella. Ensin lappasin lantaa jonkin tovin. Dali-poni oli liikutuksessa, enkä halunnut vielä kokeilla mitä uusi tulokas tuumaa, jos jää yksin. Ehtii sen myöhemminkin. Muuten vaikutti kyllä varsin kotiutuneelta ja laumakin vaikuttaa tasapainoiselta. Toivottavasti tämä kaveri ei ihan äkkiä muuta muualle. 


Tyypit tuijottaa Dalia pellolla

Poni siitä sitten mukaan ja kärryt perään. Tossuja ei nyt laitettu, kun kaikki tiet on niin jäisiä ja kovia, että suunnattiin suoraan pellolle. Siellä on raskas pohja, mutta se on vain hyvä asia. Taluttaen voidaan sitten taas lähteä kylille, kärryn kanssa en uskalla yrittää, kun tiessä on yksi aika paha mäki. Ilman sitä onnistuisi kyllä. Pellolle siis. Samaan aikaan pellolle tuli myös uusi pihattokaveri, joten Korpussakin oli virtaa ihan kivasti, ei liikaa vaan juuri sopivasti, ettei tarvinut eteen käskeä. Käveltiin ensin takimmaiselle pellolle, mikä on tasaisempi ja ravailtiin sitä ympäri pari kierrosta. Sitten pienen mutkan kautta takaisin "etupellolle", siellä paalien pujottelua taas tovi. Vielä lenkki riistapellon taakse pikkupellolle ja pidemmän kautta takaisin tallille, että saatiin loppukäynnit tiellä, missä oli kevyempi liikkua. Yhteensä matkaa kertyi himpan yli neljä kilometriä ja aikaa kului noin 40 minuuttia.


Tajusin vasta pellolla laittaa tämän mittaamaan matkaa, joten pieni pätkä puuttuu, muttei siitä olla.

Takaisin tallille palasi yhä puuskuttava ja läpimärkä poni ja varsin viluinen, mutta tyytyväinen kuski. Hiki on hyvästä! Kärryt pois, loimi niskaan ja vielä taluttaen kilometrin lenkki tiellä, jotta Korppu hiukan palautui ja kuski sai taas veren kiertämään. Poni tosin oli tästä käänteestä ihan eri mieltä ja kyseli aika monta kertaa, että onko pakko jos ei yhtään enää huvittaisi. No, pakko oli. Eikä ollut edes vaikeaa.

Sain tossujen myyjältä viestiä tänään, että ovat mahdollisesti keksineet, mistä nuppien katkeilu johtuu ja sainkin ohjeita sitä varten. Samaa olin itsekin miettinyt ja jo toteuttanutkin eli kiristelin nuppeja tänään alkuperäisten ohjeiden vastaisesti, mutta kokeillut en vielä ole, onko hyötyä. Eilen nimittäin katkesi taas pari nuppia lenkillä ja mietin ettei varmaankaan ole testeissä moista tapahtunut, kun ei niitä olisi myyntiin laitettu jos ei olisi toimivat ja myyjän omallakin olivat olleet jalassa testimielessä 24/7, joten olisi varmaan moinen puute huomattu. Ja kyllä, juuri näin asia olikin, mutta valmiisiin tossuihin oli tehty pieni muutos, joka taitaa olla ratkaiseva tässä asiassa. Ihan huippua, kun on kotimainen tuote ja aidosti innostuneet kehittäjät/myyjät, joilta saa apua ihan mihin vaan.




Kotiin ehdin tänään kerrankin ennen pimeää. Ihan juuri ja juuri, mutta kuitenkin. Pari tuntia tuli siinä sitten istuskeltua, kun olin ensin syönyt, eikä sitten olisi enää yhtään huvittanut lähteä mihinkään. Vaan koirat oli lenkittämättä, joten mentävä oli. Päädyin sitten sellaiseen ratkaisuun, että pakkasin pojat autoon ja hurautin kylille. Lenkkeiltiin siellä, koska vaihtelua, hajuja ja katuvalot. Ihan kiva lenkki. Takaisin tullessa taisi olla joku yleinen koirien iltalenkki aika, kun koiria tuli yht'äkkiä joka suunnasta vastaan tai muuten vaan ohi. Onneksi meidän pojat oli siihen mennessä jo saaneet pahimmat höyryt purettua ja osasivat käyttäytyä. Vajaa tunti käveltiin, mutta koska niitä hajuja on, vastaa se tuplalenkkiä väsyttävyydeltään. 

Noahkaan ei näyttänyt ontuvan enää yhtään, mutta toisaalta se kulki kokoajan nenä maassa, joten ei sitä silloin niin huomaakaan. Nyt oli kuitenkin ihan rauhallinen nuuskuttelulenkki ilman mitään revittelyä, joten ei se ainakaan vikaa pahentanut, jos sellainen jossain on. Seuraillaan tilannetta jatkossakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti