On nimittäin nyt. Tai siis ei päivällä ihan pimeää tietysti ole, mutta koska juuri ohitettiin syyspäiväntasaus, on yö nyt jo hintsusti pidempi kuin päivä. Ja vielä se pitenee, ennen kuin Joulukuussa alkaa taas lyhentyä.
Eikä meille oikein kuulukaan mitään. Samaa vanhaa. Lenkkeilyä, treenailua, työntekoa. Kolmivuorot jatkuu vielä kolmisen viikkoa. Sitten taas paluu arkeen. Viikko olisi vielä kesälomaa tähteellä. Viimeistään neljän viikon kuluttua olen siis lomalla.
Noah siis treenaa. Tottis sujuu treenimäärään nähden ihan hyvin. Noudossa tällä hetkellä hieman ongelmaa. Ei lähtisi hakemaan ilman lisäkäskyä tai käsiapua. Kun lähtee, sujuukin ihan hyvin luovutuksineen päivineen. Eikä edes pureskele, kuten tuossa yhdessä vaiheessa. Seuraamisessa vaikein kohta eli oikealle käännös on nyt jo aika hyvä, ei kuitenkaan vielä riittävä. Muuten ei huomautettavaa. Perusasentoon asettuu minun makuuni liian hitaasti, samoin jäävissä tarvisi rutkasti vielä nopeutta. Tokossa kelpaisi mainiosti noinkin, mutta PK-tottiksessa ei noilla nopeuksilla vielä kummosia pisteitä heru, ei ainakaan kolmosessa, missä jokainen piste on tarpeen. Telinenoudot sekä eteenmeno on vielä vaiheessa, mutta mikäs kiire meillä valmiissa maailmassa.
Agilityssä ei koiralla suuren suuria ongelmia ole. Mitä nyt liika kuumeneminen. Suurin ongelma siellä on kartturi. Vaan ehkä minäkin joskus vielä opin. Harmi ettei uusia jalkoja saa postimyynnistä. Tarvetta nimittäin olisi.
Haussa kokeiltiin viimeksi kaikkien muiden varotoimenpiteiden lisäksi sitä, että maalimies nousee pois piilosta ennen kuin palkkaa eli heittää pallon. Saattaisi jopa toimia. Ihan lupaavalta ainakin vaikutti. Maalimies käskytti pysymään poissa samalla kun nousi seisomaan. Nyt olen hieman kehitellyt hommaa edelleen ja huomenna kokeillaan niin, että minä käsken maahan kun maalimies nousee ja vapautan palkalle. Samalla saan hienon haltuunoton kisoja ajatellen.
Pellot alkavat olla puitu. Kunhan sade lakkaa ja hiukan kuivuu, pääsee taas pellolle treenaamaan Ljufurin kanssa. Sitten onkin taas "kenttä" käytössä kevääseen asti. Tänään oli tarkoitus aloittaa ihan oikea maastomopo-treeni eli ajatus oli varustaa poni suitsilla ja satulalla talutuslenkille. Lenkillä vähän ohjasajoa ja pihassa taas selkään ja jos poni olisi ollut yhteistyöhaluinen, vähän oltaisi pyöritty ympyrälläkin. No, sää päätti toisin. Vettä on tullut taivaan täydeltä koko päivän, enkä sitten viitsinyt kastella vermeitä kun kunnollista kuivatuspaikkaakaan ei ole. Loimet täytyy jossain kuitenkin kuivattaa eli todennäköisesti kylppärissä kun ovat aivan litimärkiä. Onneksi on kuitenkin useampi sadeloimi molemmilla niin saavat jotain huomennakin niskaansa. Sadetta ovat luvanneet.
Synkkä ja sateinen on hiukan myös mieli. Taas on yksi koira lisää poissa. Iloinen työnarkomaani, belgikoira Rico lensi yllättäin toissa päivänä sateenkaarisillalle. Niin paha mieli...
Noah siis treenaa. Tottis sujuu treenimäärään nähden ihan hyvin. Noudossa tällä hetkellä hieman ongelmaa. Ei lähtisi hakemaan ilman lisäkäskyä tai käsiapua. Kun lähtee, sujuukin ihan hyvin luovutuksineen päivineen. Eikä edes pureskele, kuten tuossa yhdessä vaiheessa. Seuraamisessa vaikein kohta eli oikealle käännös on nyt jo aika hyvä, ei kuitenkaan vielä riittävä. Muuten ei huomautettavaa. Perusasentoon asettuu minun makuuni liian hitaasti, samoin jäävissä tarvisi rutkasti vielä nopeutta. Tokossa kelpaisi mainiosti noinkin, mutta PK-tottiksessa ei noilla nopeuksilla vielä kummosia pisteitä heru, ei ainakaan kolmosessa, missä jokainen piste on tarpeen. Telinenoudot sekä eteenmeno on vielä vaiheessa, mutta mikäs kiire meillä valmiissa maailmassa.
Agilityssä ei koiralla suuren suuria ongelmia ole. Mitä nyt liika kuumeneminen. Suurin ongelma siellä on kartturi. Vaan ehkä minäkin joskus vielä opin. Harmi ettei uusia jalkoja saa postimyynnistä. Tarvetta nimittäin olisi.
Haussa kokeiltiin viimeksi kaikkien muiden varotoimenpiteiden lisäksi sitä, että maalimies nousee pois piilosta ennen kuin palkkaa eli heittää pallon. Saattaisi jopa toimia. Ihan lupaavalta ainakin vaikutti. Maalimies käskytti pysymään poissa samalla kun nousi seisomaan. Nyt olen hieman kehitellyt hommaa edelleen ja huomenna kokeillaan niin, että minä käsken maahan kun maalimies nousee ja vapautan palkalle. Samalla saan hienon haltuunoton kisoja ajatellen.
Pellot alkavat olla puitu. Kunhan sade lakkaa ja hiukan kuivuu, pääsee taas pellolle treenaamaan Ljufurin kanssa. Sitten onkin taas "kenttä" käytössä kevääseen asti. Tänään oli tarkoitus aloittaa ihan oikea maastomopo-treeni eli ajatus oli varustaa poni suitsilla ja satulalla talutuslenkille. Lenkillä vähän ohjasajoa ja pihassa taas selkään ja jos poni olisi ollut yhteistyöhaluinen, vähän oltaisi pyöritty ympyrälläkin. No, sää päätti toisin. Vettä on tullut taivaan täydeltä koko päivän, enkä sitten viitsinyt kastella vermeitä kun kunnollista kuivatuspaikkaakaan ei ole. Loimet täytyy jossain kuitenkin kuivattaa eli todennäköisesti kylppärissä kun ovat aivan litimärkiä. Onneksi on kuitenkin useampi sadeloimi molemmilla niin saavat jotain huomennakin niskaansa. Sadetta ovat luvanneet.
Synkkä ja sateinen on hiukan myös mieli. Taas on yksi koira lisää poissa. Iloinen työnarkomaani, belgikoira Rico lensi yllättäin toissa päivänä sateenkaarisillalle. Niin paha mieli...