Tavoite oli vielä tämän vuoden puolella saada Korpulle kärryt perään ja se tavoite on nyt saavutettu. Yllättäen ja aiottua aiemmin, mutta hienosti ja ongelmitta... tai no, ongelmien takia oikeasti laitettiin ne kärryt perään alunalkaenkin!
Laitettiin siis eilen perään ensin harjoitusaisat, joita hieman oli tuunattu niin, että saatiin niihin kiinnitettyä myös autonrengas. Siinä lanailtiin kenttää rauhassa siihen asti, kunnes aisoihin kiinnitetty lankku renkaineen jäi matkasta, kun lankun kiinnitys petti. Hups! Onneksi Korppu on fiksu kakara, eikä järkyty juuri mistään, joten tätäkään se ei kauheasti ihmetellyt. Haettiin sitten kärryt kentälle ajatuksena harjoitella aisojen väliin asettumista itsenäisesti eli niin ettei minun tarvitse kärryihin koskea. No, yksi asia johti toiseen jne. ja lopputuloksena kärryt oli kevyesti kiinnitettynä Korpun perään.
Tyyppi meinasi nukahtaa, joten lähdettiin taluttaen liikkeelle. Ei aiheuttanut ihmetystä. No, ei kai nyt sentään, kun kärryt kuitenkin liikkuvat kevyesti ja hiljaa verrattuna siihen aiemmin perässä vedettyyn renkaaseen, joka ei sekään aiheuttanut suurta ihmetystä, lukuunottamatta muutamaa ensi askelta kun hämmästyi hiukan entistä suurempaa vastusta. Loppujen lopuksi näytti, että tykkäsi siitä, että sai tehdä "oikeasti töitä", koska liikkui hämmästyttävän reippaasti ja mielellään myös silloin kun siirryin ajamaan. Palkkailin toki kokoajan naksuttaen ja nameilla tai rapsuttamalla.
En tietenkään kärryihin vielä hypännyt vaan ohjasajoin vieressä kävellen ja hyvinhän se meni. Pari kierrosta ja kiitos. Ohjat pois ja poni talutukseen. Ajattelin käyttää Korppua sen verran hyväkseni, että vietäisiin yhdessä kärryt paikalleen, niin minun ei tarvisi niitä sinne vetää. No, siinä kohtaa ilmaantui ongelma numero kaksi, toinen koiranpannasta tehty aisaremmi napsahti poikki. Ja taas, onni on fiksu ja rauhallinen varsa, joka ei tästäkään hätkähtänyt. Irrotettiin siis kärryt ja vedin ne sitten kuitenkin käsivoimin paikalleen.
Varmaan vielä kerran pari jatketaan harjoituksia ja sitten keskitytään kevääseen asti ohjasajokuvioihin, jotta saadaan ne varmaksi, että voidaan sitten keväällä alkaa oikeasti ajelemaan. Rutiinia, rutiinia, sitä se tarvii. Ihan hyvin se jo muuten osaa, kunhan vaan malttaa keskittyä.