keskiviikko 14. joulukuuta 2016

14. joulukuuta

Facebook aina kyselee, että mitä mietit. No, mitähän minä mietin. Tänään esimerkiksi hyvin paljon hevosen kavioita. Meidän pojathan on kengättömiä. Limppu oli kengässä minulle tullessaan (vuoden 2006 viimeisenä päivänä) ja kerran se kengitettiin vielä, ennen kuin huhtikuussa nykäistiin kengät pois, eikä niitä koskaan takaisin laitettu. Ljufurilta oli poistettu kengät kesäksi ja kun se tuli minulle syksyllä, se sai jatkaa kengättä. Kambur taas ei toistaiseksi ole kenkiä tarvinut, kun on keskittynyt lähinnä kasvamaan kaveriporukassa, eikä toivottavasti tule koskaan niitä tarvimaankaan.


Kengättömät kaverukset

Kengätön kavio toimii, kuten kavion kuuluukin. Se on joustava ja mukautuva. Se on elävä. Se ei luista juuri minkäänlaisella pohjalla, kuten rautakenkä. Se ei kerää tilsoja tai jos kerääkin, muutama reippaampi askel saa ne putoamaan pois. Tänä talvenakin kaikki tallin kengälliset seisoivat, kun tuli lunta. Ei voinut kesäkengillä liikuttaa. Hirveällä kiireellä sitten kantahokkeja ruuvaamaan, mutta kun tilsat. Ei voinut liikuttaa. Me mentiin vaan ja nautittiin täydellisistä talvikeleistä. Nyt on liukasta, eikä meillä ole nastabootseja, joten liikunta on taluttelua pellolla tai metsässä. Vaan ei se ole sen kummempaa kengällisilläkään.  Sitä sitten tässä mietin, että miksi ne kengät pitää olla?




Entäs sitten kesällä. Kengätön kavio kuluu liikaa. Totta, mutta vain kovilla hiekkateillä reippaammissa vauhdeissa. Kengätön arkoo. Alussa kyllä mahdollisesti, kun yhtäkkiä esimerkiksi säde osuu maahan, mitä se ei kengällisessä tee. Ljufur arkoo sepelillä tai jos kovalla tienpinnalla on irtokiviä. Ymmärrettävää, tuntuu ne minunkin jalkapohjissani kengistä huolimatta. Kamburin en ole huomannut toistaiseksi arkovan ollenkaan. Kengätön kavio pitää hyvin myös kalliolla tai märällä nurmella. Kengätön kavio ei aiheuta suuria vammoja kaverille tai ihmiselle, jos vähän osuu kovemmalla voimalla. Kengätön hevonen tuntee, jos kavion alle jää jotain ja nostaa yleensä jalkansa pois. Eikä muuten satu yhtään niin paljoa, kun kengällinen kavio jalkapöydän päällä. Yhä siis mietin, miksi ne kengät pitää olla.


Limppu ja Limpun töppöset lenkillä.

Yhtään hyvää syytä naulata rautakenkä kavioon, en ole koko päivänä löytänyt. Syitä kyllä, mutten yhtään hyvää. Ainahan voi käyttää bootseja! Kengätön kavio vaatii hiukan enemmän työtä omistajalta kuin kengällinen. On hyvä osata itse tehdä kavioille jotain, ne kun muodossa ja sopivassa pituudessa pysyäkseen vaativat vuolua 1-2 viikon välein. Muutenhan kengätön kavio on aika huoleton. Ei irtokenkiä, ei jatkuvaa kengittämistä tai kengittäjän metsästystä lyhyellä varoitusajalla. Sen kun heittää lenkkarit jalkaa tai sitten ei, ihan tarpeen mukaan.

Kengällä tai ilman, hevonen on hevonen ja juuri nyt aika moni maneesittomalla tallilla täällä etelässä asuva hevonen alkaa olla aika räjähdysalttiissa tilassa, kun ei ole päässyt kunnolla liikkumaan. Lumisia kelejä tai jään sulamista toivomme siis me.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti