Jos eilen oli Marun hemmottelupäivä, niin tänään olikin sitten mustien hemmottelupäivä. Noah sekä tällä kertaa myöskin Diiva pitkästä aikaa olivat hakutreeneissä. Vettä satoi ja tuuli tuiversi, mutta kivaa oli.
Noah treenasi ensimmäisenä ja jatkettiin samaa, kuin mitä viimeksikin. Nyt oli avoin maasto ja näki hyvin, mitä siellä tapahtui. Ja hyvin toimi Noah. Tosin joku outo juttu kävi viimeiselle lähettäessäni. Noah oli ihan kuin ei olisi ollenkaan tajunnut, mitä pitää tehdä. Lähti kuitenkin toisella lähetyksellä, vaikkakin hieman hitaasti, löysi hyvin ja ilmaisukin oli ihan hieno. Tyytyväinen saa kuitenkin olla.
Diiva pääsi viimeisenä koirana radalle, eikä vanha rouva meinannut pysyä nahoissaan. Hyvin se muisti jutun juonen, vaikka ei ole varmaan kolmeen vuoteen treenannut. Kaksi haamua vaan otettiin jonnekin pariinkymmeneen metriin. Ja Diivalla oli niin hauskaa, että minulle tuli ihan kyyneleet silmiin sitä katsellessa. Se nautti kyllä täysin rinnoin. Niin hyvä mieli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti