Keskiviikko ja aksaa, sekä viimeinen sairaslomapäivä. Eli ihan hyvässä vireessä oltiin molemmat, kun hallille ajeltiin. Aamulla koirat oli pari tuntia kotona, kun itse olin liikenteessä. Sitten kotona hengailua, lenkkiä ja menoksi.
Rata oli jo etukäteen tiedossa, joten rakentamisen olisi luullut sujuvan varsin sujuvasti, mutta... Ikävä treenikaveri raahasi uuden ihanaisen pentunsa hallille ja siihen se meidän keskittyminen sitten hajosi. Voiko mikään olla parempaa katseltavaa, kuin itseään täynnä oleva 8-viikkoinen bortsun pentu, joka ei pelkää tai ihmettele sitten niin yhtään mitään. Häntä pystyssä täysillä vaan joka paikkaan. Mahtava kakara.
 |
| Ratapiirros siepattu Pason blogista Meillä tosin oli kakkos esteenä rengas. |
Vähän minä yritin saada jotain tolkkua radasta etukäteen, muttei se oikein avautunut. Hallilla käytiin yhdessä läpi eri vaihtoehtoja ohjaukseen. Kuivaharjoittelua ja lämmittelyä ja eikun baanalle. Ensimmäinen kämmi tuli jo kakkosen jälkeen ja koira oli putkessa numero neljä. Hups. Toinen yritys tuotti toivotun tuloksen, kunnes koiraskoira oli kutosen jälkeen putkessa numero yhdeksän. Hups taas. Siitäkin selvittiin pienen säädön jälkeen. Loppujen lopuksi vaikeimmiksi paikoiksi meille (eli minulle) osoittautui juuri tämä 6-7-8-9, sekä 16-17-18, eikä suinkaan 11-12-13-14-15 niin kuin olin kuvitellut. Näitä kahta paikkaa sitten jauhettiin enemmän ja eka alkoi jo mennäkin, mutta toinen jotenkin jäi vielä kesken. Vaan koira jo alkoi väsähtää, niin oli paras lopettaa. Ei huono treeni ollenkaan. Niin ja pujottelukin sujui tällä kertaa hyvin.
Nyt onkin siten parin viikon aksatauko edessä. Taas. Meillä ei nyt oikein ole mennyt tämä syksy ihan putkeen. Taukoa tauon perään. Vaan eiköhän tämä taas tästä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti