Tänään oli vuoden lyhyin päivä. Aurinko nousi aamulla kello 9.19 ja laski iltapäivällä 15.02. Todellisuudessa pimeää aikaa on vuorokaudessa hieman vähemmän, kun ottaa huomioon hämärän ajan. Eikä siellä nytkään ihan pimeää ole, koska pilvipeite rakoilee ja kuu paistaa kirkkaasti sieltä rakosista. Oli miten oli, niin tästä se lähtee matka kohti valoa ja kevättä. Pahimmasta on siis jälleen kerran selvitty. Niin hienoa.
 |
| Juuri nyt tuntuu lähinnä tältä :) :) Minä niin vihaan tätä pimeyttä, joten valo on varsin tervetullutta. |
Tänäänkin on vapaa-aika kulunut aika pitkälti kotona Joulua valmistellessa. Silloin se tehdä pitää kun inspiraatio iskee. Ja tänään taas iski. Tallille menin kuitenkin, mutta vasta seitsemän huitteissa. Tarkoitus oli tehdä vain pieni lenkki, mutta taas vähän lipsahti. No, ei sen väliä, kun koiratkin olivat taas mukana. Ainoa vaan, että kotona olin sitten vasta yhdeksän jälkeen.
Hieman extremeäkin mahtui matkaan, kun yhdestä pihasta syöksyi koira rääkymään puolen metrin päähän Ljúfurin takasista. Onneksi ponilla on pitkä pinna ja Noahkin osasi käyttäytyä. Peikko ei olisi osannut, jollen olisi roikkunut sen pannassa kiinni. Ei se muuta, kuin olisi halunnut mennä tervehtimään. Ei ehkä ihan viisasta, muttei Peikko aina ihan niin viisas olekaan. Lambeista päästiin sentään tänään ohi ihan ilman sen suurempia säätöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti