lauantai 7. kesäkuuta 2014

Antennikorvat

Nyt ne on sitten teipattu, ainakin kokeeksi, nimittäin ne Peikon korvat. Heti aamulla ensitöikseni aloin virittelemään jonkinmoista teippisysteemiä, mallina Peikon äippäkoiran korvakuva 12,5 viikkoisena. Ei siitä hieno tullut, mutta toistaiseksi on pysynyt paikoillaan, Peikon sabotoimisyrityksistä huolimatta. Tiedä sitten onko siitä mitään apua, toivottavasti ei kuitenkaan ainakaan haittaa. Toisaalta minua itseäni ei kauheasti edes haittaa, jos vaikkei korvista pystyjä tulisikaan. Eihän sillä hakumetsässä suurta väliä ole, kunhan ovat toimivat. Toisaalta taas.. olisihan se kiva muutaman kerran näyttelyssäkin ehkä käydä. Oli niin tai näin, Peikko on Peikko korvien mallista riippumatta.


Peikko ja Peikon antennikorvat aamulenkillä.

Eilen illalla oltiin aksatreeneissä ja Peikko pääsi vähän taas tapaamaan muitakin koiria kuin noita omia. Ensin oli varsin väsynyt, eikä oikein jaksanut kiinnostua leikkimisestä, mutta kun Noahin treenin ajan lepäsi autossa, jaksoikin ihan hyvin taas leikkiä. Ja yrittää varastaa lapsen leluja. Ja kaikkea muuta mukavaa. Kivaa sillä ainakin oli ja kotona meno jatkui, kun vissiin oli jo yliväsynyt. Sammui se sitten viimein, kun kello oli jo melkein puoliyö.


Koko porukka aamulenkillä.

Noah oli oli taas kerran hirvittävän pätevä aksailija helteesta huolimatta. Ohjaaja kun vielä osaisi ja pystyisi, mutta kun ei. Harmi. Hyvin eteni ja kuunteli, eikä yhtään ollut ylikierroksia, vaikka kierroksia olikin. Ennen treeniä tehtiin vielä jarrutustreeniä luoksetulossa ja sekin sujui. Ainoa mikä ei sujunut, kuten ei yleensäkään, oli taas irrotukset pallosta. Pitäisiköhän asialle tehdä jotain? Niinpä.. Omapahan on vikani, kun en ole tarpeeksi paneutunut asiaan, kun ei siitä yleensä ole haittaakaan. Paitsi ettei se ole kivaa, kun saa aina vääntää väkisin.


Pätevä aksailija aamulenkillä.

Peikko perkele on keksinyt, että sisälläkin on vesikuppi missä voi uida, kun kerran ulkonakin voi. Ei hyvä. Vedet on jatkuvasti pitkin lattioita ja koko ajan saa olla kieltämässä. Hirveän hauskaa sillä on kyllä, minulla ei niinkään. Ehkä nyt kun kelit taas on kohtuulliset, eikä niin helteiset, uimisintokin laantuu. Toivotaan ainakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti