On tainnut Noahin silmä olla aika kovasti kipeä tai sitten eläinlääkäri poisti roskan mukana myös aivot, koska nyt on koiraskoira ihan kuin erikoira ;) Vauhtia piisaa ja mieli on hyvä. Tippoja on tiputeltu ahkerasti, mutta muuten on vietetty normaalia elämää. Treenit on vielä jätetty väliin, odotellaan jälkitarkastuksen tulokset ensin. Eilen tosin otettiin ruututreeni ohimennen kaupoilta tullessa, kun ei kentällekään päästy. Siellä kun oli taas ruohonleikkuu menossa. Viimeksikin oli. Jotenkin olen viimeaikoina onnistunut passaamaan aina väärin.
Helppo ruutu tehtiin. Syvyyttä viitisenkymmentä, mutta leveyttä vain 10-15 metriä, kuusi esinettä. Autosta näki tallonnan ja esineiden viennin. Ja pitkästä aikaa Noah tuntui jo autosta otettaessa omalta itseltään ja niin se lähtikin vauhdikkaasti myös suorittamaan. Kolme esinettä nousi vauhdikkaasti ja vaikka ensimmäisenä nousi lähin esine, ei Noksulla silti ollut ongelmia irrota myös kauemmas. Nyt oli ruutu just niin kuin pitikin. Eipä ole tainnut koko kesässä ollakkaan. Hyvä mieli.
Peikko kävi sitten etsimässä loput kolme esinettä ja Noah jäi haukkumaan autoon, mitä se ei ole ikinä tehnyt. Tässä tapauksessa varsin positiivinen reaktio. Se halusi jatkaa hommia. Peikon kanssa käveltiin yhdessä ruutuun ja aina kun reagoi esineen hajuun, pysähdyin ja annoin rauhassa paikallistaa. Kun löytyi sai hirmuttomat kehut ja leikkiä. Ihan se ei ota suuhunsa vielä, muttei se muutenkaan halua juuri nyt ottaa suuhunsa kauheasti mitään, kun hampaat vaihtuu. Pureskelu eli luut/puruluut kyllä käy. Kovasti se silti tykkää etsiä ja tuntuu myös vähän alkavan älytä ideaa. Hieno Peikko.
Mentiin vielä soramontulle juoksentelemaan ruutuilun jälkeen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.. ja silmät täynnä hiekkaa, molemmilla. Noahin silmät sitten huuhdoin ihan kunnolla vedellä, kun palattiin autolle. Hölmö en tullut ajatelleeksi, ettei ehkä silmätoipilaalle parasta "lääkettä". Mutta kivaa ainakin oli.
Peikon kanssa on nyt ollut tottikset vähän tauolla, kun tuo Noahin silmäjuttu on vienyt ajatukset kovasti muualle. Näyttelyjuttujakaan ei olla treenattu, vaikka huomenna mennäänkin ensinäyttelyyn. Hakua sen sijaan ollaan kyllä treenattu ja kovasti on pikkukoira syttynyt. Taas viimeksi se huitaisi ensimmäisellä pistolla täysillä takakulmaan asti, ennen kuin hetken etsinnän jälkeen päätyi maalimiehen naamaa nuolemaan. Yleensä se käyttäytyy ihan hyvin, mutta nyt vissiin ei mitenkään voinut vastustaa kiusausta, kun niin riemastui löydöstään. Tällä viikolla treenattiin kahtena peräkkäisenä päivänä, ensin viisi maalimiestä sitten kolme. Nyt ei tarvitse enää ääniapua, jotta osaa etsiä haamun katseellaan ja kestää jo pientä viivettäkin, mitä nyt aletaankin jo kasvattaa. Samoin haamut saavat alkaa siirtymään enemmän näyttäytymispaikasta.
 |
| Kaikki rakkaat vanhukset ♥ |
Vanhukset voivat edelleen hyvin. Diiva on hiukkasen paksussa kunnossa, kun ruoka vaihtui laadukkaampaan ja liikunta on vähentynyt. Marukin on hiukkasen lihonut, muttei se haittaa. Parempi tuon ikäiselle hiukka ylimääräistä, kuin luurangon laiha. Hyvin se jaksaa liikkua kuitenkin. Limppukin on entisensä. Hyvin on pysyneet lihakset, vaikkei olekaan liikutettu, mutta kun pihatto ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti