Käytiin sitten tänäänkin aksakentällä. Justiinsa oli joku korjaamassa esteitä pois, kun saavuin paikalle, joten päätin lähteä ensin heittämään kunnon lenkin, kun se nyt oli muutenkin tarkoitus tehdä samalla reissulla. Tunnin lenkki heitettiin ja takaisin tullessa oli eri porukka kentältä lähdössä. Johan nyt oli ruuhkaa. Koskaan ei ole muita sattunut samaan aikaan ja nyt sitten enemmänkin. Kävin sitten virittämässä keinulle tuolit molempiin päihin sillä aikaa, kun koirat ottivat vähän huikkaa autossa. Peikko siis teki keinua. Ja hyvin tekikin. Ensin tuoleilla, sitten yhdellä tuolilla alussa ja lopuksi ilman. Eikä yhtään pelottanut. Nyt on kontaktiesteet siis kaikki tehty tyypille tutuksi ja siitä on hyvä jatkaa sitten joskus myöhemmin. Saatanpa minä muistutella niitä satunnaisesti tässä välissäkin, mutten mene varmaksi vannomaan. Näinkin on hyvä.
Harmittavasti alkoi sataa juuri kun Peikon treeni oli ohi ja päätin sitten olla jäämättä odottelemaan sateen loppumista eli Noah ei sitten treenannut. Myöhemmin kotona tehtiin kuitenkin ruututreeniä vastaavasti kuin kapulatreeniäkin on tehty iskunoutona. Eilenkin tehtiin ja tuntui toimivan. Tänään ei ihan mennyt yhtä hyvin, muttei kyllä mitenkään huonostikaan. Viikolla käytiin kerran tekemässä perusruutu, missä näki tallonnan ja esineiden viennin autosta. Merkkasin esineet vielä kutsumalla Noahia. No, kieltäytyi silti edes yrittämästä. Koira siis autoon ja Peikon kanssa yhdessä esineet pois. Nyt sitten ollaan yritetty tätä tapaa. Saa nähdä. Noudossa on toiminut hyvin.
Tänään vuolin myös molempien ponien takaset. Ljúfur päätti ensin, ettei aio osallistua moiseen ja poistui paikalta. Annoin sen mennä. Vuolin sitten ensin Limpun, joka taas loukkaantui, kun häntä häirittiin, kun hän oli syömässä, eikä voinut sitten siinä samalla syödä, kuten minulla oli ajatus. No, kaviot saatiin vuoltua kaikesta huolimatta. Myöhemmin Ljúfurkin suostui yhteistyöhön ja senkin kaviot saatiin tehdyksi. Yritti se kerran vielä poistua paikalta, mutta kun huomasi, että akka kävelee vaan perässä kuin liimattuna, antoi periksi ja asettui pihalle juuri siihen samaan paikkaan mistä alunperin lähti liikkeelle ja nosti kavion valmiiksi. Kiltti poni. Viimeksi laitoin sen vastoin tapojani kiinni, kun paarmojen ja helteen takia olisi ollut muutoin mahdoton hoitaa. Yleensä hoidan ponit aina vapaana, joko tarhassa tai pihalla riimunnaru maassa eli eivät siis ole sidottu mihinkään. Näin se on vapaaehtoista ja saavat poistua paikalta, jos alkaa ahdistaa liikaa. Ihan vaan huvikseen ei niillä kuitenkaan ole lupaa poistua, esimerkiksi syömään. Hyvin on toiminut tähän asti. Tosin Limppu aina tasaisin väliajoin yrittää poistua ihan muuten vaan, kun nyt ei vaan huvita seisoskella paikallaan. Mutta Limppu nyt vaan on Limppu, joka on sitä mieltä, että aina kannatta yrittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti