Varma kevään merkki ihan joka vuosi on esineruutuinnostus. Lenkeillä tulee oltua tarkkana, jos vaikka jostain löytyisi riittävän kokoinen sula metsäkaistale, mihin voisi ruudun käydä tallomassa. Ja löytyihän se, kun riittävästi etsi. Nythän on jo lähes kaikki lumi poissa, muttei ollut vielä viime viikolla. Kevään ensimmäinen esineruutu saatiin kuitenkin tehtyä.
Talloin siis viikko sitten pojille kapean ruudun, jonne vein neljä esinettä. Pojat olivat autossa ihan vieressä ja näkivät siis sieltä, mitä puuhasin. Periaatteessa kuitenkin valmis ruutu. Peikolle kaksi ensimmäistä esinettä. Vauhtia ja intoa oli enemmän kuin missään puuhassa aikoihin, mutta tällä kertaa myös järki pysyi vauhdissa mukana ja esineet nousivat ennätysajassa. Tuonnissa kannustin, mutta muuten ei apuja kaveri kaivannut. Niin hieno Peikko. Leikkikin innoissaan palkatessa. Hyvä mieli.
Yhtään huonommaksi ei jäänyt Noah, joka haki kaksi viimeistä esinettä. Ihan hieman reagoi Peikon tuomien esineiden paikkoihin, mutta sitä osasin odottaakin. Hyvin kuitenkin ratkaisi ja jatkoi etsintää omatoimisesti. Myös Noahin esineet nousi vauhdilla. Ensimmäinen loppuun asti, luovutuskin oli erinomainen. Toiselta palkkasin lennosta pallolla. Hyvä Noah. Onkohan se koskaan tehnyt yhtä hyvää ruutua? Pitäisiköhän sille ihan alkaa taas ampua ja käydä vaikka yhdet kisat. No, ehkei kuitenkaan. Taidetaan pysytellä vaan rallyssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti