Kamburin ja Leevin pikku laumaan muutti eilen uusi jäsen. Lv-ori Ape sulautui joukkoon ilman mitään suuren suurta draamaa. Pientä takakavioiden esittelyä ja kiljuntaa ja väistelyä puolin ja toisin. "Pikkupojat" luovuttivat valta-aseman vanhemmalleen varsin sopuisasti. Kamburia vähän jännitti moinen kiljuntakuoro ja se pysyttelikin taka-alalla, kun taas Leevi hiukan kokeili, mikä tämä uusi kaveri oikein on miehiään. Hyvin kuitenkin näyttivät kaikki heinillekin mahtuvan, kuten myös koppiin. Jos ei ihan samaan aikaan, niin ainakin vuorotellen.
Ljúfurin pikkulaumassa on taas puolestaan palattu vanhaan. Viime syksynä laidunkauden jälkeen harrasti Luippiksen nuori kaveri sitä, että kun hain omaani, se hyökkäsi portilla Ljúfurin kimppuun ja ajoi sen pois. Ei olisi laskenut sitä kai laumasta tai jotain. Siinä sitten juoksi Ljúfur narut perässä pitkin pihattotarhaa, kun sehän kyllä väistää aina jos siihen vain on mahdollisuus. Käytös jäi pois koko talveksi, mutta on nyt taas ollut aika voimakasta. Minä olen oppinut ja pystyn välttämään pahimman, kun vähän säädän.
 |
| Ljúfur bongasi mamman, vaan Odin kiilasi etunenään |
 |
| Mamma pyysi Ouskaa väistämään ja se poistui murjottamaan |
 |
| Ljúfur kuuntelee tarkkaan, koska se taas hyökkää, samalla kun yrittää seurustella mamman kanssa |
 |
| Sitten se s..tana tulee taas... |
 |
| .. ja tulee lähtö. |
 |
| Tarhan takanurkasta on hyvä tarkkailla, koska se herhiläinen luovuttaa... |
 |
| .. ja voi tallata takaisin mamman luokse. |
Ljúfur olisi ehkä päättänyt toisin, jos olisi tiennyt, että joutuu hikoilemaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti