perjantai 29. huhtikuuta 2016

Voihan vamma

Eilen töistä tullessa odotti kotona yllätys. Peikko tuli vastaan kolmella jalalla kinkaten. Vasen etujalka roikkui käyttämättömänä iloisen poikakoiran mukana. Tarkempi tarkastelu osoitti, että jalkaan oli jostain ilmestynyt ammottava aukko. Mistä ja miten, sitä tarina ei kerro. Paniikki, paniikki. Hetki juoksua edestakaisin, puhelin käteen ja soitto eläinlääkärille, joka onneksi vastasi oitis, vaikka ajoittain häntä onkin vaikea puhelimella tavoittaa. Lupasi tutkia tilanteen. Ja eikun matkaan.






Omaa vuoroa odotellessani kuvailin vamma-aluetta. Kuvassa näyttää paljon pienemmältä kuin mitä oli. Se kun oli auki ihan tuosta ylimmässä kuvassa näkyvästä "yläanturasta" tassun isoon anturaan asti. Repaleinen viiltohaava, joka näytti kuitenkin siistiltä, eikä vuotanut lainkaan. Tuore se kumminkin oli.

Viimein päästiin tarkastettavaksi. Onneksi rikki ei ollut mennyt mitään tärkeää, vaan haava on ainoastaan ihossa. Kaikki suonet ja jänteet ovat ehjiä, vaikka lähellä on ollutkin. Ja vaikka minä olisin ollut valmis hoitamaan haavan avohaavanakin, päätti eläinlääkäri yrittää parsia aluetta kasaan. Helppoa se ei ollut, eikä vieläkään ole varmaa, ottaako kaikki palaset kiinni, mutta ainakin on yritetty. Lääkkeiden, kaulurin, laskun ja tokkuraisen koiran kanssa pääsimme viimein kotiin.




Nyt jalassa on side huomiseen asti, jonka jälkeen alkaa suihkuttelu. Tänä aamuna aloitettiin antibiootti ja kipulääke suun kautta. Eilen sai pistoksena. Ainakin kaksi viikkoa mennään nyt narussa. Alkuun vain tarpeilleen, ensi viikolla saa jo varovasti alkaa lenkkeillä. Jos siis haava pysyy hyvin ummessa. Onneksi Peikko on fiksu kaveri, eikä stressaa paketista, eikä uudesta ulkoilutavasta. Meillähän koirat on tosi harvoin normaalisti kiinni. Tänään ollaan ulkoiltu flexissä ja levätty. Huomenna alkaa kauluriin totuttelu, kun vielä en ole hennonnut sitä käyttää. Ei kumminkaan ole yhtään kiinnostunut jalasta vielä.

Toistaiseksi ainakin on yhä hämärän peitossa, mitä oikein on tapahtunut. Missään ei ole verta, mitään ei ole rikottu tai kuljetettu kämpässä. Kaikki oli paikoillaan, kuten aamulla lähtiessänikin. Ainoastaan haava oli ilmestynyt kuin tyhjästä. Aamulla sitä ei ollut ja iltapäivällä kumminkin oli. Eläinlääkärin mielestä näytti siltä kuin olisi menty lasista läpi. Kaikki lasit/ikkunat kumminkin ovat ehjiä. Tämä mysteeri tuskin selviää koskaan. Peikko toivottavasti kumminkin paranee nopsasti ja päästään taas normaaliin elämään kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti