Ei mitään uutta auringon alla. Ihan perusarkea vaan. Töiden jälkeen tallihommat ja kuinka kivaa onkaan, kun on vielä silloinkin valoisaa kun ne on tehty. Ei tästä kauaa ole, kun oli jo lähes pimeää kun aloitti. Nyt ehtisi jo hyvin lenkillekin valoisalla, jos lähtisi heti kun tulee töistä. Vaan en viitsi hötkyillä. Sen mukaan mennään, miltä tuntuu. Joskus lähden, yleensä en.
Siinä sitten vähän ruokaa ja facebookia. Tunnin rentoilun jälkeen kamppeet niskaan ja baanalle. Tai no, kunhan ensin olin sulattanut auton takaluukun tukankuivaajalla auki, että sain pojat mukaan. Suunta kohti Kotkaa. Prisman parkkihalliin auto parkkiin ja Peikon kanssa pientä treenin tynkää. Paitsi ettei Peikko oikein jaksanut keskittyä, kun luuli pääsevänsä lenkille, joten vaihdoin Noksuun. Noah teki parit sivulla seisomaan nousut ja siinäpä se tällä kertaa.
Kaupassa käynnin jälkeen mentiin sitten sinne lenkille. Kunhan olin ensin haukuttanut Peikkoa karvalelulla. Tunnin lenkki ihmisten ilmoilla ja pojat on taas ihan kivan väsyksissä. Ne hajut. Mutta nenätyöskentelyhän on vain hyvästä ;) Ja kyllä se ihan oikeasti hyvää tekeekin välillä, kun ei täällä maalla paljon uusia hajuja ole. Vapaana taas suurin osa lenkkiä, pyörätiet ja Kyminlinnan vallit. Ihmisten ohitukset sievästi vapaana sivulla. Vain yksi koiran ohitus, silloin kiinni, kun Peikko ei vielä malta ja Noah sitten ottaa kierroksia siitä. Ei ne ne rähjiä ole kumpainenkaan, moikkaamaan vaan tekisi mieli. Jos koirakohtaamiset olisi päivittäisiä, ei varmaan ongelmia olisi, vaan kun saldo on ehkä kerran kuussa, niin oppimista ei juuri ehdi tapahtua. Ihmisiä nähdään sentään ehkä jopa kerran viikossa.
Kotona hevosten heinät verkkoihin, joita tällä hetkellä on tarhassa kolme. Koirille ruokaa ja hetki sisällä. Sitten hevosille ruuat ja lämmintä vettä kuppiin, ettei heti jäädy, pakkasta kun on. Rapsuttelua ja sinne ne jäi, Ljúfur heinää rouskuttamaan ja Limppu pihattoon lepäämään. Kai sitä nukkumaan kohta itsekin.
Siinä sitten vähän ruokaa ja facebookia. Tunnin rentoilun jälkeen kamppeet niskaan ja baanalle. Tai no, kunhan ensin olin sulattanut auton takaluukun tukankuivaajalla auki, että sain pojat mukaan. Suunta kohti Kotkaa. Prisman parkkihalliin auto parkkiin ja Peikon kanssa pientä treenin tynkää. Paitsi ettei Peikko oikein jaksanut keskittyä, kun luuli pääsevänsä lenkille, joten vaihdoin Noksuun. Noah teki parit sivulla seisomaan nousut ja siinäpä se tällä kertaa.
 |
| Aina ei mene ihan putkeen poikien posetukset |
Kaupassa käynnin jälkeen mentiin sitten sinne lenkille. Kunhan olin ensin haukuttanut Peikkoa karvalelulla. Tunnin lenkki ihmisten ilmoilla ja pojat on taas ihan kivan väsyksissä. Ne hajut. Mutta nenätyöskentelyhän on vain hyvästä ;) Ja kyllä se ihan oikeasti hyvää tekeekin välillä, kun ei täällä maalla paljon uusia hajuja ole. Vapaana taas suurin osa lenkkiä, pyörätiet ja Kyminlinnan vallit. Ihmisten ohitukset sievästi vapaana sivulla. Vain yksi koiran ohitus, silloin kiinni, kun Peikko ei vielä malta ja Noah sitten ottaa kierroksia siitä. Ei ne ne rähjiä ole kumpainenkaan, moikkaamaan vaan tekisi mieli. Jos koirakohtaamiset olisi päivittäisiä, ei varmaan ongelmia olisi, vaan kun saldo on ehkä kerran kuussa, niin oppimista ei juuri ehdi tapahtua. Ihmisiä nähdään sentään ehkä jopa kerran viikossa.
Kotona hevosten heinät verkkoihin, joita tällä hetkellä on tarhassa kolme. Koirille ruokaa ja hetki sisällä. Sitten hevosille ruuat ja lämmintä vettä kuppiin, ettei heti jäädy, pakkasta kun on. Rapsuttelua ja sinne ne jäi, Ljúfur heinää rouskuttamaan ja Limppu pihattoon lepäämään. Kai sitä nukkumaan kohta itsekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti