perjantai 23. tammikuuta 2015

Päiväkirja vko 4, perjantai

Peikon pitkä tie haukkuvaksi hakukoiraksi. Toistaiseksi tavoite lähestyy päivä päivältä. Tai ehkä pitäisi sanoa kuukausi kuukaudelta, sen verran hidasta edistyminen on. Mutta se edistyy. Säännöllisen epäsäännöllisesti ollaan treenattu ja tulosta on tullut. Välillä se ihan yllättää pontevalla komentamisella, juuri kun sitä vähiten osaa odottaa. Kuten eilen. Sekoittelin koirien ruokia ja kamalan nälkäinen pikkukoira oli sitä mieltä, että ruokaa nyt just heti ja sassiin, HAU! Pakko oli palkata. Yleensä se kuitenkin haukkuu vain silloin kun sitä "pyytää".

Mutta pidemmittä puheitta.. Aika tarkalleen kolme kuukautta sitten homma kuulosti tältä:




Tänään on hommassa jo huomattavan paljon enemmän yritystä, eikä Peikko kuvatessani tietenkään esittänyt parastaan. Ero on kuitenkin selkeä :)




Voihan se tietty olla, että vaikka se kuinka haukkuisi, ei ääni ole riittävän kova, jotta se kuuluisi esimerkiksi kovemmassa tuulessa. Kuten Marun kanssa kävi. Marulle haukku-ilmaisu oli ehdottomasti luontevin. Se pyysi asioita haukkumalla jo 7-viikoisena ihan luonnostaan. Sitä vahvistettiin ja haukulla se oli metsässäkin pitkään. Loppujen lopuksi kuitenkin ääni oli niin pieni, että päätettiin se rullalle vaihtaa. Marulla tosin on ihan arjessakin huomattavasti hiljaisempi ääni kuin Peikolla, jonka ääni kyllä kuuluu, silloin harvoin kun se sitä kunnolla käyttää.

Työvoitto on kyllä tämäkin, kun ajattelee, että äänen rakennus on aloitettu 8-viikoisesta. Ensin ei tullut mitään pitkään aikaan. Sitten puf ja wuf. Nyt jo selkeä hau. Eihän siihen olekaan mennyt kuin 8 kuukautta. Toinen samanmoinen ja ehkäpä sillä on jo kunnon ilmaisu. Sitä siis odotellen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti