Muutakin kuin juhlintaa

Poikakoirien kanssa pidettiin hieman treenitaukoa, mikä käytännössä tarkoitti lähinnä kentällä käymättömyyttä. Ollaan me kotona tehty kaikkea pientä, vaikkei ihan joka päivä kyllä. Vähän alkaa haitata harrastusta tuo pimeys, muttei sille nyt mitään voikaan. Sisällä on lähinnä siis Peikon kanssa puuhasteltu ja joitain kertoja kaupan parkkipaikalla, kun siinä on ihan hyvät valot ja iltasella myöhemmin ihan hiljaistakin. Noah on ollut totaalitauolla. Molemmille on tehnyt ihan hyvää.

Nyt on sitten jo tehtykin jotain eli viime viikonloppuna oltiin Kymenlaakso Sennen yhdityksen (alaosasto) hallivuorolla Homeetan hallilla Valkealassa. Noah pääsi pitkästä aikaa aksaamaan ja hitsit, että olikin kivaa. Pientä rataa juostiin muutama kerta ja erikseen tehtiin pujottelua. Ensimmäinen rata meni tosi hyvin, sitten alkoi lähteä mopo käsistä ja ohjaus hajosi ja kaikkea, mutta hauskaa oli kumminkin. Pujottelussa näkyi pitkä tauko ja se oli normaalia hitaampi, kun joutui oikein keskittymään. Saatiin tosin kehuja nopeasta pujottelusta, muttei ne olekaan nähneet miten Noah yleensä pujottelee.

Tältä näytti rata, ainakin melkein..

Peikko teki putkea ja matalaa keinua, hiukan siivekkeen kiertoa ja käveltiin läpi sekä puomi että A-este. Sillä on nimittäin nyt taas ikävaihe, jolloin korkeat paikat pelottaa. Huomasin vaan kun oltiin viime lauantaina kaverini ja kahden kultaisennoutajansa kanssa Kyminlinnan valleilla lenkillä. Siellä on paljon siltoja, mistä Peikkokin on mennyt kymmeniä kertoja. Nyt vaan ei millään meinannut uskaltaa. Kyllä se sitten aina kerran jälkeen huomaa, ettei ole kamalaa, mutta vaatii sen kerran sentti sentiltä menemisen eli aikaa kuluu. Samoin oli agiesteiden kanssa myös. Toistoja siis tarvitaan.

Hiukan Peikko teki myös tottista hyvässä häiriössä, kun samaan aikaan aksasi kovasti haukkuva berni. Hyvin keskittyi silti Pikkupeikko. Parempaa Pikkupeikkoa en voisi toivoa.

Hiukan tuli luntakin yhtenä iltana, muttei se kauaa pysynyt, mitä nyt muutaman tunnin. Peikossa se ei aiheuttanut minkäänlaista ihmetystä.

Kotona ollaan Peikon kanssa keskitytty suullisten käskyjen oppimiseen ja käsimerkkien häivyttämiseen. Sisällä ollaan siis tehty istu-maahan-seiso jumppaa. Siinä sivussa huomasin, että Peikolleppa onkin helpompi tulla sivulle suoraan, kuin kiertämällä. Nyt siis treenataan suoraan sivulletuloa käskyllä seuraa ja kiertämistä käskyllä sivulle. Kummatkin on hyödyllisiä osata jos meinaa joskus rally-tokoilla. Noutoa ollaan tehty ja edistytty, mutta yhä siis vain sisällä. Seuraamista ollaan tehty pihalla tai siellä kaupan parkkiksella. Sisällä on tilaa ainoastaan käännösten opetteluun ja sitä ollaankin tehty. Paikallaoloa pystyy myös hyvin tekemään sisällä ja ollaan samalla myös opeteltu sitä minun sivulle palaamistani, kun se on ollut Peikosta vaikeaa. Nyt sujuu jo. Kun eihän sen tarvi kuin ymmärtää, niin se tekee kyllä. Tai siis tässä tapauksessa jättää tekemättä. Se kun nousi aina mukaan tai väisti tai jotain. Perusasentoon siirtymistä paikallaolon jälkeen ollaan myös jumpattu. Noahille kun se on vieläkin kohtuullisen käsittämätöntä, niin ajattelin sitten Peikolle vääntää rautalangasta.

Pieni pätkä tältä aamulta. Hyvin pelittää, vaikka on juuri syönyt, eikä ole edes mitenkään ahne. On muuten pikkupokkarilla otettu video huomattavasti parempilaatuinen kuin isolla kameralla kuvatut. Tosin saattaa olla, että kuvaajassakin on vikansa ;)

Tänään tehtiin myös esineruutua. Noahilla meni hyvin, paitsi irrotukset ei oikein sujuneet. Kaksi ekaa löytyi hyvin ja palkkasinkin jo niistä, kun ajattelin lopettaa siihen. Päätin sitten kuitenkin ottaa vielä kolmannenkin ja se ei sitten meinannutkaan löytyä millään. Onneksi Noah kuitenkin yritti ja viimein löysikin, mutta parempi mieli olisi varmasti jäänyt molemmille, jos olisi lopetettu jo toisen jälkeen. Seuraavan kerran täytyy taas tehdä ainoastaan motivaatiotreeni eli helppoja löytöjä ja paljon.

Peikolle oli suunniteltu, että yhdessä viedään esine ja sitten se saa etsiä. No, hyvin se etsikin ja otti jopa suuhun. Sitten mietti aika kauan, mutta lähti kuitenkin tuomaan kun juoksin karkuun. Unohti tosin esineen matkalle. Sama toistui muutaman kerran, joten muutettiin suunnitelmaa ja treenattiinkin vain sitä esineen tuomista lyhyeltä matkalta perille asti. Kivaa Peikolla tuntui olevan ja alkoi se esinekin tulla perille asti. Harmi ettei viikolla enää ehdi valoisan aikaan metsään.

Tänään on vähän laiteltu jäsenanomuksia pariin uuteen koirayhdistykseen. Kun onhan se nyt kumma, että minä esimerkiksi kuulun kahteen hakuryhmään, mutten silti pääse treenaamaan, kun kaikki on jo talvitauolla. Minä en ole vielä valmis talvitaukoilemaan, kun kelitkin on vielä hyvät. Sitäpaitsi Noah on taukoillut ihan tarpeeksi tänä kesänä ja Peikolle haluaisin vielä pari juttua opettaa/esitellä metsässä. Sitten tarvitsisin apua ampumisen kanssa, mutta meillä jäi tottiksetkin talvitauolle, eikä ketään oikein kiinnosta enää raahautua kentälle, kun niitä kisojakaan ei enää ole ennen ensi kevättä, niin ei tarvi sitten treenatakaan. Aika paljon pystyy ihan yksin tekemään, muttei ihan kaikkea. Ja jos se kisoihin meno jää siksi, ettei saa apua, niin se ottaa päästä. Että tällaista tänään.