lauantai 15. marraskuuta 2014

Metvurstia tarjolla


Tarina jatkuu niin, että eilen aamulla/yöllä Peikko ilmoitti ensin kahden aikaan, että ulkona tapahtuu jotain. Kävin katsomassa ja kaikki näytti olevan kunnossa. Neljän aikaan se herätti uudelleen ja silloin olikin aita matalana ja Limppu tiessään. Ei muuta kuin aita pystyyn, koirapojat matkaan ja etsimään. Ljúfur kutsui kaveriaan ja olin kuulevinani Limpun vastaavan ja sinne sitten suunnistin pilkkopimeässä. Otsalamppu toki oli apuna etenemisessä. Tunnin verran haahuiltiin ja huudeltiin, ei näkynyt eikä kuulunut herraa. Kotona sitten tarhaan tsekkaamaan, että toinen on sentään tallessa ja silloin alkoikin tieltä kuulua klipklopklip, kun Limppu tallusti rauhassa kotia kohden. Olikin sitten jo pihassa, kun sinne ehdin. Juoksuttelin sitä hetken pihalla ympyrällä, kun jos kerran liikkua haluaa, niin siinähän sitten liikkuu. Töihin oli kuitenkin lähdettävä, joten homma jäi vähän puolitiehen.

Illalla jatkettiin ja käytiin myös tiellä heittämässä pieni lenkki. Samoin toimittiin tiistaina illalla, se kun on usein auttanut karkailuun. Vaikka ei Limppu narun päässä lenkille halua, perässä sitä saa vetää. Yksin on niin paljon mukavampaa.


Heinäkuu 2013

Yö oli levoton, minulla, niin kuin on vähän joka yö tällä viikolla ollut. Tarhassa oli kuitenkin hiljaista ja vaikka heräilinkin tarkistamaan tilannetta, välit nukuin kuitenkin hyvin. Jotenkin liiankin hiljaista, mutta siellä ne molemmat tyytyväisenä olivat kun aamuruokia kiikutin. Nyt toivotaan, ettei tästä asiasta tarvi enää kirjoitella. Ei ole kauhean turvallista juoksennella tuolla tiellä, missä porukka ajaa todella kovaa ja rekkojakin liikkuu, vaikka kapea kylätie onkin. 

Vaan joku syyhän tälle täytyy olla. Rakas serkkuni ehdotti, että sille täytyisi hankkia heila. Vaan mitä vanha ruuna heilalla tekisi? Tylsää sillä voi hyvinkin olla, vaikkei se heila ehkä ratkaisu olekaan. Olosuhteet kuitenkin on ihan kohtuulliset. Metsäistä tarhaa on liki hehtaarin verran. Sisälle pääsee halutessaan ja omalla aikataululla, koska pihatto. On vapaa heinä ja kaveri. Ohjattua liikuntaa on ollut liian vähän, myönnän. Mutta kun ei se siitä ole koskaan erityisemmin perustanut. Ja muutenkin olen ollut liiaksi poissa. Ja vaikka Limppu itsenäinen onkin, ehkä se silti kaipaisi enemmän huomiota. Tässä ehdottomasti yritän parantaa. Mutta jotenkin ei sekään ihan syyksi minulle kelpaa. Olisi vaan niin paljon helpompaa estää moinen käytös, kun tietäisi syyn ja sen voisi korjata. Vaan näillä mennään nyt ainakin toistaiseksi ja ainakin toivotaan parasta. Aika näyttäköön, kuinka homma etenee..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti