Maanantaina (21.1.) oli tallilla viimein puolivuosittaisen hammashoidon aika. Sen siis piti olla jo marraskuussa, mutta peruuntui eläinlääkärin sairastuttua ja koska kyseinen eläinlääkäri on suosittu, aika siirtyi tänne asti. Aamulla ajelin tallille kovassa pakkasessa jo kymmenen aikoihin, kun olin onneksi vapaalla. Ajatuksena maastolenkki ennen hammashoitoa, vaan koska pakkasta tosiaankin oli yli 20 astetta, päädyin ohjasajamaan. Ponille siis silat selkään ja peltotielle hangessa pohraamaan. Itse siis kävelin auratulla tiellä, mutta "ajoin" Kamburin pellon puolella lumessa. Hyvää treeniä ponille ja rankkaa. Liian rankkaa tuumasi Korppu ja otti pitkät, kun oltiin pellon toisessa laidassa. Ja kun en osannut moista odottaa, lipesi ohjat käsistä. Sinne se painatti suoraan pihatolle ja minä jäin tarpomaan tietä pitkin perässä. Pellon yli yritin, mutta lunta oli niin paljon, ettei mitään järkeä. Soitto tallille, että ottakaa kiinni, jos tulee sinne. Vaan pihatolta sen hain loppujen lopuksi. Takaisin kahlaamaan joutui tyyppi, eikä enää yrittänytkään poistua paikalta. Riitti vissiin lumessa juokseminen jo, kun niin kiltisti kuunteli ohjaa.
Hampaissa ei mitään ihmeitä ollut, pieniä piikkejä vain, mitkä hiottiin pois. Pientä diasteeman alkua takana vasemmalla, mikä todennäköisesti kasvaa pois. Kariestilannekaan ei ole miksikään muuttunut. Samat pienet muutokset siellä on ienrajassa, mitkä on siellä olleet niin kauan kuin pysyvät hampaatkin. Hieman tietenkin jo ylempänä, kun hampaat kuitenkin kasvavat kokoajan. Sinne jäi poni ulkokarsinaan heräilemään, kun minä läksin kotiin lämmittelemään ja syömään. Myöhemmin kävin vielä palauttamassa sen pihattoon, kun olin ensin yrittänyt juottaa sitä ja kävelyttänyt hiukan, eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Aika vähän se joi, mutta joi kuitenkin. Kotona käytin vielä koirat pienellä pissalenkillä ja linnottauduin sen jälkeen sohvan nurkkaan. Rankkoja nämä vapaapäivät.
Tiistaina (22.1.) oli yhä hervottoman kylmä. Tottakai, kun olisi aikaa ulkoilla, niin sitten ei pakkasen vuoksi pysty. No, tallille kuitenkin ajelin, kunhan olin koirien kanssa lykkinyt ensin lunta pihasta lauantaisen sateen jäljiltä. Aiemmin en ole oikein ehtinyt, mutta nyt oli pakko, kun lisää lupailivat. Tallilla olin vasta aika myöhään, mutta vielä valoisalla kuitenkin. Tälläkin kertaa ohjasajoin ponin, vaihteeksi kuitenkin peltobaanalla. Nyt en kävelyttänyt hangessa niin paljoa kuin edellisenä päivänä, mutta vähän kuitenkin. Korppu toimi oikein hienosti ja oli hyväntuulisen oloinen. Hieno auringonlaskukin oli ja muutenkin oikein mukavan rento kävelyhetki. Vaikka olikin ihan liian kylmä, jos minulta kysytään.
Peltoilun jälkeen Korppu sai ruokansa, kuten aina. Nyt sille aloitettiin samalla myös puhdistuskuuri. Kaikki keinot täytyy kokeilla, jotta laihtuisi, eikä puhdistuksesta ole muutenkaan haittaa. Ljúfurilla toimi hyvin, ilman ei oltaisi varmaan ihottumasta selvittykään. Saa nähdä, mitä vaikutuksia on Kamburille vai onko mitään. Nyt oli oikea aika kokeilla, kun on kaikki "myrkyt" taas joksikin aikaa annettu, eikä uusia ole näköpiirissä ennen kevään matolääkitystä.
Keskiviikkona (23.1.) oli taas työpäivä parin vapaan jälkeen. Tallille siis pimeällä tai ainakin melkein. Ponia hakiessani, olivat shettisorivarsat 2v ja 3v menossa juuri juoksutettavaksi laitumelle ja laitoin Korpun niiden joukkoon hiukan irrottelemaan. Vaan ei ne juuri irroitelleet, enempi nuuskuttelivat toisiaan ja nujusivat muuten vaan. Toki luntakin on reippaasti, varsinkin shettiksen mentäväksi. Ihan kivaa vaihtelua silti. Siitä vielä poni pihalle ja valjaisiin. Muutama kierros käytiin laidunpellolla ajelemassa aika verkkaisesti kylläkin. Tulihan kuitenkin vähän liikuttua, kun ei irtojuoksentelukaan niin innostanut.
Kotimatkalla käytiin taas koirien kanssa Siltakylässä pienellä lenkillä, kun autossa olivat taas joutuneet istumaan talleilun ajan.
Torstaina (24.1.) pyörähdin taas töistä tullessani hakemaan paketin matkahuollosta eli lähikaupasta. Pitkään haaveilemani komposiitti issikkajalustimet violeteillä kumeilla olivat saapuneet. Kokeiluun ne ei vielä menneet, mutta onhan ne nyt vaan hienot. Mitään ihmeitä ei tehty tällä kertaa, käytiin vaan ihan lenkillä vaihteeksi koko porukalla. Samalla tarkistettiin yksi peltotie kärryilyä silmällä pitäen. Se kun ei ole ollut aurattu, vaan nyt oli. Aurauskynnys siinä kyllä oli, mutta sekin ihan ylitettävissä. Mukava lenkki ja osittain rankkakin lumessa kahlailun takia. Siis kaikille, mikä ei ole ollenkaan huono juttu.
Perjantaina (25.1.) käytiin sitten kärryillä testaamassa aurausvallin ylitys ja hyvinhän siitä pääsi. Tehtiin siis Korpun kanssa pitkästä aikaa ihan kunnon kärrylenkki ja vaikka ei paljoa hölkkäiltykään, niin hiki tuli. Taitaa puhdistuskuuri vaikuttaa, kun hikoili jo kahden kilometrin kohdalla, vaikka pakkastakin kuitenkin oli jonkin verran. Tai sitten se on kipeä, mitä taas en usko, kun muuten on kuitenkin ihan normaali. Sitäpaitsi kakkaa tulee paljon ja se haisee erittäin pahalle, samoin pissa haisee voimakkaalle ja sitäkin tulee reilusti. Vähän se myös hankailee, muttei paljoa. Vaan sillä ei olekaan kesäihottumaa. Kaikki samat "oireet" oli Limpulla ja Ljúfurillakin kuurin aikana, alussa lähinnä. Joten ehkä Korpullekin on tästä hyötyä. Aika sen näyttänee.
Lauantaina (26.1.) olikin taas työpäivä, joten tallilla en käynyt. Koirien kanssa tehtiin lumitöitä illalla ja käytiin pienellä lenkillä sen jälkeen.
Sunnuntaina (26.1.) läksinkin sitten jo heti aamusta tallille. Auton mittari näytti matkalla parhaimmillaan -27, joten kauheasti ei mitään voinut ajatella tekevänsä siellä kyllä. Vaan mentävä oli, jotta ehti edes jollain tapaa ponin liikuttaa. Ja koska pakkanen, ohjasajoksihan se taas meni. Ensin tehtiin kyllä kentällä liinassa pientä pyörittelyä eli askellajit käskystä. Toimi ja kuunteli oikein hienosti, oikeassa kierroksessa vaan ei oikein laukka meinannut millään löytyä. Sitten pienen pieni lenkki tiellä ohjasajaen. Hieno keli oli kyllä, vaikka kylmä. Ei sentään enää ihan niin kylmä kuin tallille ajellessa.
Kun saatiin hommat tehtyä, poni pihattoon ja sitten jo kurvasikin tallin pihaan auto koppi perässään. Kopista purettiin pari kaviokasta, joista toinen muutti meidän pihattoon. Ensin katseltiin toisen kaveruksen juoksentelua uusien tarhakavereidensa kanssa, jonka jälkeen suunnattiin pihatolle.
Pojat olivat kovin kiinnostuneita uudesta kaverista, mutta rouva tamma taas oli sitä mieltä, että hittoon koko tyyppi ja hänen poikiaan ei ainakaan tulla yhtään tönimään tai mitään muutakaan. Jonkin aikaa siinä juoksivat tulokkaan perässä, muttei se kauaa jaksanut kiinnostaa. Tai kiinnosti, mutta "ei me ainakaan ton kavereiksi aleta" - tyylillä.
Sen verran hyvältä tyypiltä vaikuttaa tämä tulokas, että eiköhän sekin porukkaan hyvin sopeudu. Tamma nyt vähän kiukuttelee, mutta sekin rauhoittuu varmaan nopeasti. Ihan hyvä porukka tämä on, toivottavasti pysyykin sellaisena.
Kotona olinkin sitten jo ajoissa. Illemmalla käytiin vielä koirien kanssa kaupassa ja lenkillä. Vaikka meinasi jäädä tekemättä sekin reissu, kun auto jäi lähtiessä jumiin pihalle. Tunnin verran yritin sitä irrotella huonoin tuloksin. Käytiin sitten koirien kanssa hiukan jäähdyttelemässä tuolla tien varressa, jonka jälkeen soitin naapurin apuun. Helpostihan se autolla nykäisten lähti Yariskin taas liikkeelle. Ja kauppaa kohti matka vei. Ja sinne lenkille, minne en sitten han valoisalla enää ehtinyt, kuten oli ajatus. Mutta käy se pimeälläkin, kun on katuvalot.
Hampaissa ei mitään ihmeitä ollut, pieniä piikkejä vain, mitkä hiottiin pois. Pientä diasteeman alkua takana vasemmalla, mikä todennäköisesti kasvaa pois. Kariestilannekaan ei ole miksikään muuttunut. Samat pienet muutokset siellä on ienrajassa, mitkä on siellä olleet niin kauan kuin pysyvät hampaatkin. Hieman tietenkin jo ylempänä, kun hampaat kuitenkin kasvavat kokoajan. Sinne jäi poni ulkokarsinaan heräilemään, kun minä läksin kotiin lämmittelemään ja syömään. Myöhemmin kävin vielä palauttamassa sen pihattoon, kun olin ensin yrittänyt juottaa sitä ja kävelyttänyt hiukan, eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Aika vähän se joi, mutta joi kuitenkin. Kotona käytin vielä koirat pienellä pissalenkillä ja linnottauduin sen jälkeen sohvan nurkkaan. Rankkoja nämä vapaapäivät.
Tiistaina (22.1.) oli yhä hervottoman kylmä. Tottakai, kun olisi aikaa ulkoilla, niin sitten ei pakkasen vuoksi pysty. No, tallille kuitenkin ajelin, kunhan olin koirien kanssa lykkinyt ensin lunta pihasta lauantaisen sateen jäljiltä. Aiemmin en ole oikein ehtinyt, mutta nyt oli pakko, kun lisää lupailivat. Tallilla olin vasta aika myöhään, mutta vielä valoisalla kuitenkin. Tälläkin kertaa ohjasajoin ponin, vaihteeksi kuitenkin peltobaanalla. Nyt en kävelyttänyt hangessa niin paljoa kuin edellisenä päivänä, mutta vähän kuitenkin. Korppu toimi oikein hienosti ja oli hyväntuulisen oloinen. Hieno auringonlaskukin oli ja muutenkin oikein mukavan rento kävelyhetki. Vaikka olikin ihan liian kylmä, jos minulta kysytään.
Peltoilun jälkeen Korppu sai ruokansa, kuten aina. Nyt sille aloitettiin samalla myös puhdistuskuuri. Kaikki keinot täytyy kokeilla, jotta laihtuisi, eikä puhdistuksesta ole muutenkaan haittaa. Ljúfurilla toimi hyvin, ilman ei oltaisi varmaan ihottumasta selvittykään. Saa nähdä, mitä vaikutuksia on Kamburille vai onko mitään. Nyt oli oikea aika kokeilla, kun on kaikki "myrkyt" taas joksikin aikaa annettu, eikä uusia ole näköpiirissä ennen kevään matolääkitystä.
Keskiviikkona (23.1.) oli taas työpäivä parin vapaan jälkeen. Tallille siis pimeällä tai ainakin melkein. Ponia hakiessani, olivat shettisorivarsat 2v ja 3v menossa juuri juoksutettavaksi laitumelle ja laitoin Korpun niiden joukkoon hiukan irrottelemaan. Vaan ei ne juuri irroitelleet, enempi nuuskuttelivat toisiaan ja nujusivat muuten vaan. Toki luntakin on reippaasti, varsinkin shettiksen mentäväksi. Ihan kivaa vaihtelua silti. Siitä vielä poni pihalle ja valjaisiin. Muutama kierros käytiin laidunpellolla ajelemassa aika verkkaisesti kylläkin. Tulihan kuitenkin vähän liikuttua, kun ei irtojuoksentelukaan niin innostanut.
 |
| Kuva tiistailta |
Kotimatkalla käytiin taas koirien kanssa Siltakylässä pienellä lenkillä, kun autossa olivat taas joutuneet istumaan talleilun ajan.
Torstaina (24.1.) pyörähdin taas töistä tullessani hakemaan paketin matkahuollosta eli lähikaupasta. Pitkään haaveilemani komposiitti issikkajalustimet violeteillä kumeilla olivat saapuneet. Kokeiluun ne ei vielä menneet, mutta onhan ne nyt vaan hienot. Mitään ihmeitä ei tehty tällä kertaa, käytiin vaan ihan lenkillä vaihteeksi koko porukalla. Samalla tarkistettiin yksi peltotie kärryilyä silmällä pitäen. Se kun ei ole ollut aurattu, vaan nyt oli. Aurauskynnys siinä kyllä oli, mutta sekin ihan ylitettävissä. Mukava lenkki ja osittain rankkakin lumessa kahlailun takia. Siis kaikille, mikä ei ole ollenkaan huono juttu.
Perjantaina (25.1.) käytiin sitten kärryillä testaamassa aurausvallin ylitys ja hyvinhän siitä pääsi. Tehtiin siis Korpun kanssa pitkästä aikaa ihan kunnon kärrylenkki ja vaikka ei paljoa hölkkäiltykään, niin hiki tuli. Taitaa puhdistuskuuri vaikuttaa, kun hikoili jo kahden kilometrin kohdalla, vaikka pakkastakin kuitenkin oli jonkin verran. Tai sitten se on kipeä, mitä taas en usko, kun muuten on kuitenkin ihan normaali. Sitäpaitsi kakkaa tulee paljon ja se haisee erittäin pahalle, samoin pissa haisee voimakkaalle ja sitäkin tulee reilusti. Vähän se myös hankailee, muttei paljoa. Vaan sillä ei olekaan kesäihottumaa. Kaikki samat "oireet" oli Limpulla ja Ljúfurillakin kuurin aikana, alussa lähinnä. Joten ehkä Korpullekin on tästä hyötyä. Aika sen näyttänee.
Lauantaina (26.1.) olikin taas työpäivä, joten tallilla en käynyt. Koirien kanssa tehtiin lumitöitä illalla ja käytiin pienellä lenkillä sen jälkeen.
Sunnuntaina (26.1.) läksinkin sitten jo heti aamusta tallille. Auton mittari näytti matkalla parhaimmillaan -27, joten kauheasti ei mitään voinut ajatella tekevänsä siellä kyllä. Vaan mentävä oli, jotta ehti edes jollain tapaa ponin liikuttaa. Ja koska pakkanen, ohjasajoksihan se taas meni. Ensin tehtiin kyllä kentällä liinassa pientä pyörittelyä eli askellajit käskystä. Toimi ja kuunteli oikein hienosti, oikeassa kierroksessa vaan ei oikein laukka meinannut millään löytyä. Sitten pienen pieni lenkki tiellä ohjasajaen. Hieno keli oli kyllä, vaikka kylmä. Ei sentään enää ihan niin kylmä kuin tallille ajellessa.
Kun saatiin hommat tehtyä, poni pihattoon ja sitten jo kurvasikin tallin pihaan auto koppi perässään. Kopista purettiin pari kaviokasta, joista toinen muutti meidän pihattoon. Ensin katseltiin toisen kaveruksen juoksentelua uusien tarhakavereidensa kanssa, jonka jälkeen suunnattiin pihatolle.
 |
| "Vanha jengi" tutustuu tulokkaaseen. |
Pojat olivat kovin kiinnostuneita uudesta kaverista, mutta rouva tamma taas oli sitä mieltä, että hittoon koko tyyppi ja hänen poikiaan ei ainakaan tulla yhtään tönimään tai mitään muutakaan. Jonkin aikaa siinä juoksivat tulokkaan perässä, muttei se kauaa jaksanut kiinnostaa. Tai kiinnosti, mutta "ei me ainakaan ton kavereiksi aleta" - tyylillä.
 |
| Klikkaamalla kuvaa, löydät koko albumin |
Sen verran hyvältä tyypiltä vaikuttaa tämä tulokas, että eiköhän sekin porukkaan hyvin sopeudu. Tamma nyt vähän kiukuttelee, mutta sekin rauhoittuu varmaan nopeasti. Ihan hyvä porukka tämä on, toivottavasti pysyykin sellaisena.
Kotona olinkin sitten jo ajoissa. Illemmalla käytiin vielä koirien kanssa kaupassa ja lenkillä. Vaikka meinasi jäädä tekemättä sekin reissu, kun auto jäi lähtiessä jumiin pihalle. Tunnin verran yritin sitä irrotella huonoin tuloksin. Käytiin sitten koirien kanssa hiukan jäähdyttelemässä tuolla tien varressa, jonka jälkeen soitin naapurin apuun. Helpostihan se autolla nykäisten lähti Yariskin taas liikkeelle. Ja kauppaa kohti matka vei. Ja sinne lenkille, minne en sitten han valoisalla enää ehtinyt, kuten oli ajatus. Mutta käy se pimeälläkin, kun on katuvalot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti