Maanantaina (14.1.) oli Korpun vapaapäivä. Töistä tullessa pyörähdin Karhulassa. Ensin Lidl, mistä mukaan tarpeellisten elintarvikkeiden lisäksi koirille (vilkku)valopannat. Oli halvat ja ladattavat, joten kestää sen minkä kestää. Lidlin jälkeen suuntana heppatarvikeliike Pikant. Ajattelin vain vilkaista topparatsastushousuvalikoimaa, kun vanhat alkaa olla entiset. No, ovatkin varmaan kymmenen vuotta vanhat, ettei siis ihmekään. Sielläpä sitten sattui olemaan puolella hinnalla vanhanmalliset ja juuri sopivankokoiset, jotka oli pakko ottaa mukaan. Jos ne ei niin nätit ole, niin ovatpahan ainakin lämpimät. Heräteostoksena lähti mukaan Korpulle pinkki halpisnaruriimu ohjilla. Kuva nyysitty netistä, eikä se luonnossa edes ole noin pinkki, enemmänkin marjapuuron punainen.
Illalla tehtiin koirien kanssa lumitöitä ja testattiin samalla valopannat. Hyvin näkyi ja ainakin toistaiseksi toimii myös. Oli ihan hyvä löytö, mistä tosin sain pienen vihjeen tutulta, mutta hänkään ei ollut varma, oliko jo olleet myynnissä aiemmin. Harmitti, kun en tajunnut ostaa myös Skorpanin kärryihin kiinnitettäväksi samanmoista. Lumitöiden jälkeen käytiin vielä kahlaamassa metsään pieni polun pätkä.
Tiistaina (15.1.) sitten tallille. Käytiin porukalla lenkillä, kun koiratkaan ei olleet lenkkeilleet edellisenä päivänä ja koska se helpottaa elämää, kun saa lenkitettyä kaikki kerralla. Varsinkin näin pimeällä, vaikka valoa kohti mennäänkin jo viiden minuutin päivävauhtia. Ja sen jopa huomaa. Tällä kertaa käytiin kuitenkin vain rauhallinen kävely aurattua tietä pitkin ja pieni matka kahlaten lumisella peltotiellä. Oli aika mukavaa, vaikka en pimeästä ja pakkasesta pidäkään. Mutta poni oli reipas ja iloinen ja koirat muuten vaan mukavia. Takaisin tallille palattuamme, treenattiin Korpun kanssa vielä selkäännousuja pihalla ihan vaan huvikseen ja siksi, kun se jossain vaiheessa vähän unohti, että liikkeelle lähdetään vasta kun saa luvan. Nyt ei kyllä sitä tehnyt, eikä ole tehnyt muutenkaan nyt tauon jälkeen.
Keskiviikkona (16.1.) taas tallipäivä. Tällä kertaa muistin ottaa mukaan myös Korpun uuden naruriimun ja päästiin kokeilemaan. Ensin näytti siltä, ettei se edes sovi päähän, vaikka näyttikin ihan reilulta. Niin reilulta, että otin cob-kokoisen, vaikka mietin ensin fullia. Onneksi se kuitenkin on kunnon naruriimusta poiketen aika venyvää mallia, joten ihan hyvin se sitten kuitenkin päähän mahtui. Kuski siis selkään ja kierros kentällä, vaikka ohjat näyttivätkin ihan liian lyhyiltä. Olihan ne lyhyet, mutta riittävät ainakin näin pikakokeilun perusteella. Ponikin toimi kuten aina eli mitään eroa en huomannut saippareilla tai riimulla ratsastukseen verraten. Vaan miksi olisikaan, kun avut kuitenkin tulee samoin kaikissa ja naruriimukin on tuttu jo ennestään.
Kokeilun jälkeen vasta harjattiin, laitettiin kärryt perään ja suunnattiin pellolle. Ensin kierros käynnissä, sitten liki kaksi ihan reippaassa ravissa, joka tällä kertaa kulki ihan hyvin eli ei tarvinut käskeä, vaan ravi jatkui itsestään kunnes pyysin käyntiin. Mikä lie virtapiikki iskenyt, mutta olipas kivaa. Vielä kierros käynnissä ja pihalle, mistä jatkettiin vielä tielle hetkeksi jäähdyttelemään, kun siellä on kevyempi liikkua kuin pehmeällä pellolla. Pellolla oltiin vain puolisen tuntia plus tiellä hetki, yhteensä ehkä noin 40 minuuttia. Sen verran oli pakkasta, että se oli juuri ja juuri siedettävä aika, yhtään ei olisi enempää voinutkaan istuskella.
Tallilta ajelin kaupalle ja kävin koirien kanssa siitä pienen lenkin. Saivatpahan taas nuuskutella ja hyvin ne väsähtikin, vaikkei oltu kuin puolisen tuntia.
Torstaina (17.1.) tuli taas lunta taivaan täydeltä koko päivän eli ohjelmassa oli lumitöitä, eikä sitten paljon muuta. Töistä tullessa kävin kyllä Lidlistä hakemassa valopannan Korpullekin kärryihin laitettavaksi, kun niitä vielä siellä oli. Ja koirien kanssa käytiin pienesti pyörähtämässä tuossa tien varressa lumitöiden jälkeen.
Perjantaina (18.1.) läksin tallille jo ajoissa töiden jälkeen ja ehdin kerrankin lenkille vielä valoisalla. Poni siis pikaisesti pihatosta, koirat matkaan ja lenkille. Ei me kovin pitkällä käyty, kun kylmä oli kun hitto, mutta kunhan edes vähän. Tehtiin Korpun kanssa ravisiirtymisiä, niin pysyttiin molemmat lämpiminä. Koirilla oli takit. Mutta olipa vaan kiva, kun ei tarvinut otsalamppua koko aikana, vaikka se taskussa mukana olikin. Pimeää oli jo tallille palatessa, mutta koska kuutamo, niin hyvin näki silti.
Lauantaina (19.1.) minulla oli työpäivä, joten en ehtinyt tallille, kun lauantaisin talli suljetaan aiemmin. Koirien kanssa käytiin illalla lenkillä vain, eikä pitkällä niidenkään kanssa.
Sunnuntaikin (20.1.) oli työpäivä, mutta tallille raahauduin kuitenkin illalla. Poni pihatolta ja isolle laitumelle juoksemaan. Jonkin verran se alussa rallitti, muttei paljoa, kun hajut kiinnosti enemmän. Pari hankispurttia ja vähän hölkkää baanalla, mutta aika kesyä kaikkinensa oli toiminta. Tallin pihalla raaputin jäätyneet lumet pois ponista, kun yllättäen yöllä oli satanut taas lunta. Alkaisi riittää jo. Vaan turha toivo, ensi viikolla sitä tulee lisää lähes joka päivä. Sitten koirat autosta ja pienelle kävelylle. Ihana kuutamo valaisi, eikä otsalamppua tarvinut. Pakkasta parikymmentä astetta. Ei tuulta. Täydellinen lenkkeilykeli ja hyvä mieli, kunnes Peikko pyöri tuoreessa hevon(kura)paskassa ja likasi uuden takkinsa. Harmitti. Ja koska pakkasta, jopa takin lukko jäätyi kiinni niin, että sen joutui repimään päältä väkisin. Onneksi autossa oli BOT-takki sille, kun en haisevassa takissa sitä halunnut autoon ottaa ja ilman tulee odotellessa kylmä. Takki pääsi heti kotona pesukoneeseen.
Aika rauhallinen viikko, kun kolme päivää meni pelkästään töissä ja kotona, neljänä kävin tallilla, mutta vain kerran ajoin Korpun ja silloinkin kevyesti. Kun ei näin kovalla pakkasella vaan pysty kärryillä tai selässäkään istumaan. Toivotaan, että lauhtuu pian, kun illatkin jo kovaa vauhtia valostuu. Pääsisi sitten taas ihan kunnolla maastoilemaan ja lenkkeilemään muutenkin.
Keskiviikkona (16.1.) taas tallipäivä. Tällä kertaa muistin ottaa mukaan myös Korpun uuden naruriimun ja päästiin kokeilemaan. Ensin näytti siltä, ettei se edes sovi päähän, vaikka näyttikin ihan reilulta. Niin reilulta, että otin cob-kokoisen, vaikka mietin ensin fullia. Onneksi se kuitenkin on kunnon naruriimusta poiketen aika venyvää mallia, joten ihan hyvin se sitten kuitenkin päähän mahtui. Kuski siis selkään ja kierros kentällä, vaikka ohjat näyttivätkin ihan liian lyhyiltä. Olihan ne lyhyet, mutta riittävät ainakin näin pikakokeilun perusteella. Ponikin toimi kuten aina eli mitään eroa en huomannut saippareilla tai riimulla ratsastukseen verraten. Vaan miksi olisikaan, kun avut kuitenkin tulee samoin kaikissa ja naruriimukin on tuttu jo ennestään.
Kokeilun jälkeen vasta harjattiin, laitettiin kärryt perään ja suunnattiin pellolle. Ensin kierros käynnissä, sitten liki kaksi ihan reippaassa ravissa, joka tällä kertaa kulki ihan hyvin eli ei tarvinut käskeä, vaan ravi jatkui itsestään kunnes pyysin käyntiin. Mikä lie virtapiikki iskenyt, mutta olipas kivaa. Vielä kierros käynnissä ja pihalle, mistä jatkettiin vielä tielle hetkeksi jäähdyttelemään, kun siellä on kevyempi liikkua kuin pehmeällä pellolla. Pellolla oltiin vain puolisen tuntia plus tiellä hetki, yhteensä ehkä noin 40 minuuttia. Sen verran oli pakkasta, että se oli juuri ja juuri siedettävä aika, yhtään ei olisi enempää voinutkaan istuskella.
Tallilta ajelin kaupalle ja kävin koirien kanssa siitä pienen lenkin. Saivatpahan taas nuuskutella ja hyvin ne väsähtikin, vaikkei oltu kuin puolisen tuntia.
Torstaina (17.1.) tuli taas lunta taivaan täydeltä koko päivän eli ohjelmassa oli lumitöitä, eikä sitten paljon muuta. Töistä tullessa kävin kyllä Lidlistä hakemassa valopannan Korpullekin kärryihin laitettavaksi, kun niitä vielä siellä oli. Ja koirien kanssa käytiin pienesti pyörähtämässä tuossa tien varressa lumitöiden jälkeen.
Perjantaina (18.1.) läksin tallille jo ajoissa töiden jälkeen ja ehdin kerrankin lenkille vielä valoisalla. Poni siis pikaisesti pihatosta, koirat matkaan ja lenkille. Ei me kovin pitkällä käyty, kun kylmä oli kun hitto, mutta kunhan edes vähän. Tehtiin Korpun kanssa ravisiirtymisiä, niin pysyttiin molemmat lämpiminä. Koirilla oli takit. Mutta olipa vaan kiva, kun ei tarvinut otsalamppua koko aikana, vaikka se taskussa mukana olikin. Pimeää oli jo tallille palatessa, mutta koska kuutamo, niin hyvin näki silti.
 |
| Huurteinen poni vastassa pihatolla. |
Lauantaina (19.1.) minulla oli työpäivä, joten en ehtinyt tallille, kun lauantaisin talli suljetaan aiemmin. Koirien kanssa käytiin illalla lenkillä vain, eikä pitkällä niidenkään kanssa.
Sunnuntaikin (20.1.) oli työpäivä, mutta tallille raahauduin kuitenkin illalla. Poni pihatolta ja isolle laitumelle juoksemaan. Jonkin verran se alussa rallitti, muttei paljoa, kun hajut kiinnosti enemmän. Pari hankispurttia ja vähän hölkkää baanalla, mutta aika kesyä kaikkinensa oli toiminta. Tallin pihalla raaputin jäätyneet lumet pois ponista, kun yllättäen yöllä oli satanut taas lunta. Alkaisi riittää jo. Vaan turha toivo, ensi viikolla sitä tulee lisää lähes joka päivä. Sitten koirat autosta ja pienelle kävelylle. Ihana kuutamo valaisi, eikä otsalamppua tarvinut. Pakkasta parikymmentä astetta. Ei tuulta. Täydellinen lenkkeilykeli ja hyvä mieli, kunnes Peikko pyöri tuoreessa hevon(kura)paskassa ja likasi uuden takkinsa. Harmitti. Ja koska pakkasta, jopa takin lukko jäätyi kiinni niin, että sen joutui repimään päältä väkisin. Onneksi autossa oli BOT-takki sille, kun en haisevassa takissa sitä halunnut autoon ottaa ja ilman tulee odotellessa kylmä. Takki pääsi heti kotona pesukoneeseen.
Aika rauhallinen viikko, kun kolme päivää meni pelkästään töissä ja kotona, neljänä kävin tallilla, mutta vain kerran ajoin Korpun ja silloinkin kevyesti. Kun ei näin kovalla pakkasella vaan pysty kärryillä tai selässäkään istumaan. Toivotaan, että lauhtuu pian, kun illatkin jo kovaa vauhtia valostuu. Pääsisi sitten taas ihan kunnolla maastoilemaan ja lenkkeilemään muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti