Hiljaiseloa

Maanantaina Kamburin laidunlauma sai vahvistusta ja sen verran kävin tallilla, että olin seuraamassa, kuinka lauma ottaa uuden tulokkaan vastaan. Hyvin sujahti porukkaan 9-vuotias risteytysponiruuna. Juoksivat jonkin verran, mutta mitään suurta draamaa ei nähty. Koirien kanssa käytiin illalla pieni lenkki omalla kylällä. Noah vielä vähän väsähtää kuumuudessa, mutta Peikko porskuttaa vaan.

Tiistaina tehtiin Korpun kanssa noin kuuden kilometrin ajolenkki lähinnä käynnissä. Lämmintä oli, muttei mahdotonta ja hyvin jaksoi poni. Virtaa ei tällä kertaa ollut ihan siihen malliin kuin mitä viime aikoina on ollut, vaikka reippaasti etenikin. Paarmoja oli aika hurjasti kyllä, mikä ei nyt mitenkään kyllä yllättänyt.

Suihkun jälkeen on hyvä käydä kentällä piehtaroimassa ennen iltapalalle siirtymistä.

Keskiviikkona käytiin koirien kanssa kylillä, eli siis ihmisten ilmoilla, reipas lenkki. Pääsivät monta kertaa uimaan ja tuntuivat jaksavan hyvin, vaikka kuuma olikin. Noahkaan ei yhtään väsähtänyt, päinvastoin. Jaksoi vielä illalla kotonakin riekkua lelujen kanssa. Hyvää taisi tehdä meille kaikille.

Torstaina oltiin koirien kanssa rannassa, tuolla tutussa oman kylän venerannassa. Sieltä käsin tehtiin pientä lenkkiä ja uitiin ja lenkkeiltiin ja taas uitiin. Tai en minä kyllä uinut, vaikka olisin voinut. Tunti saatiin kulumaan hyvin, vaikka kilometrejä ei kertynyt varmaan kahta enempää. Tallille piti mennä vielä koirien uiton jälkeen, vaan pukkasi ukkosen, niin en mennyt. Hyvää teki sade, vaikkei se kovin kauaa kestänytkään.

Perjantaina kunnon päikkärit ja tallille vasta kahdeksan aikaan. Auton mittari näytti silloinkin vielä +29, mutta luotin siihen, että viilenee. Kamburia laittaessani, oli vielä ihan tosi kuuma. Onneksi aika paljon saa kulkea metsän suojissa, missä hiukan viileämpää. Rauhallisesti matkaan lähdimme puoli ysin aikaan. Ja viilenihän se. Takaisin tullessamme alkoi kärryillä tulla jo vilu, kun mittari näytti vain +22. Viime kesänä ei tainnut olla edes päiväaikaan kertaakaan yhtä lämmintä.

Lenkille tuli pituutta himpan vajaa 11km. Ravailtiin ja laukkailtiinkin pehmeämmissä paikoissa. Aika lailla sai mennä jos siltä tuntui, muuten käveltiin. Rauhassa sai ilta myöhällä liikkua tälläkin kertaa. Alkumatkasta väistettiin yhtä autoa ja kahdeksan kilometrin kohdalla tuli vastaan koiran lenkittäjä. Loppumatkasta, isolla tiellä, olikin liikennettä hämmästyttävän paljon. Meripäivät varmaan vaikutti. Onneksi Korppu on liikennevarma, eivät nimittäin ajele sitä kuuttakymppiä mikä tuossa on rajoituksena. Yksi tiekempi tilanne tuli, kun molemmista suunnista tuli auto juuri mutkassa. Päästiin väistämään pikkutien haaraan, mutta takaa tulevalla oli niin kiire, että kaasutti ohi lähes kosketusetäisyydeltä jo siinä vaiheessa, kun oltiin vasta väistämässä. Korppu hypähti kyllä vähän, mutta rauhoittui saman tien.

Isolle tielle tulossa

Lähitallin laitumella olevat hevoset meinasivat myös vilitä teinihepoisen ihan kunnolla, juoksemalla täysillä laitumen toisesta päästä aidalle tien viereen ja kirittämällä siinä. Hiukan kuumui kaveri aisojen välissä, mutta vaikka pisti juoksuksi, oli käsissä ja hiljensikin kohtuu hyvin, jonka jälkeen pysyi käynnissä. Oli kyllä valmiina syöksymään hurjaan laukkaan ja varmasti olisi syöksynytkin, jos jotain ylimääräistä olisi lisäksi vielä tapahtunut. Onneksi ei tapahtunut ja Skorps rauhoittui heti, kun päästiin kavereiden ohitse ja kääntymään kotiin.

Lenkin jälkeen..

Tallilla hoideltiin vehkeet narikkaan, pestiin hiet pois ja laitettiin linimenttiä jalkoihin vähän varmuuden vuoksi, sekä arnikaa peppu- ja lannelihaksistoon, kun ne helposti jumittaa. Takaisin laitumelle palattuaan, kävi Kambur ensin piehtaroimassa, tuli takaisin portille luokseni sanomaan heipat ja syöksyi kiljupukitellen kavereiden luokse, jotka olivat laitumen kauimmaisessa nurkassa.

Lauantaina oli taas, tuulesta huolimatta, ihan hirmuttoman kuumaa, joten kaikki tekeminen oli hiukan hankalaa. Tallilla kävin jossain vaiheessa. Lappasin lantaa molemmilta laitumilta ja tarkkailin tilannetta. Ljúfurin meinasin ottaa hoidettavaksi, mutta koska tyyppi voi hyvin ja laidunsi tyytyväisenä kavereiden kanssa, en hennonnut sitä sieltä poiskaan raahata. Kambur laidunsi myös perimmäisessä nurkassa tyytyväisenä, koska heinäpaali on tuhottu jo pari päivää sitten, eikä onneksi uutta ole ilmestynyt, vielä. Sekin sai siis jäädä tekemään juuri sitä mitä oli tekemässä.

Koirien kanssa lähdettiin lenkille illalla kahdeksan maissa. Omalla kylällä kierrettiin tuo meidän peruslenkki, n.4km. Lämmintä oli vieläkin. Vastaantulijoita tasan yksi pariskunta koirineen, jonne Peikon tietysti piti vilahtaa, kun pääsivät huomaamatta aika lähelle mutkan takaa. Ja koska Peikko tiesi, ettei nyt mennyt ihan niin kuin piti, jäi sitten jäkittämään ja joutui taas laumasta ajetuksi. Kummasti auttaa taas muistamaan, että kun kutsu käy, niin silloin liikutaan ja livakasti. Yksi vaihtoehto on tietysti lenkkeillä aina narussa, mutta luulen, ettei Peikko valitse kuitenkaan sitä vaihtoehtoa.

Sunnuntaina läksin tallille jo ajoissa, ennen kuin tuli taas liian kuuma. Vaikka +26 oli silloinkin jo, mutta viime viikkojen helteiden jälkeen tuo lämpötila tuulen kera tuntui ihan hyvältä. Käytiin Korpun kanssa noin kuuden kilometrin kärrylenkki ilman yhtään raviaskelta eli siis käynnissä. Hyvin jaksoi ja kävelikin ihan reippaasti, vaikkei kaahottanutkaan. Ja kun ei kaahottanut, pystyi myös keskittymään pieniin tehtäviin. Eikä tullut edes pahasti hiki. Lenkin aikana laitumelle oli taas ilmestynyt paali eli siihen se sitten taas juurtui laitumelle palattuaan seuraavaksi kahdeksi päiväksi vähintään.

Kotona kävin vaatteet vaihtamassa, nappasin koirat mukaan ja läksin asioille. Samalla käytiin sitten koirien kanssa Kyminlinnan valleilla pienellä kävelyllä. Kävivät lähtiessä joessa uimassa ja palatessa myös, niin hyvin jaksoivat. Illalla koirat kävivät vielä metsässä pienesti pyörähtämässä.

Vielä olisi kolmisen viikkoa loman alkuun. Sitten saa olla vaikka kuinka kuuma, koska voidaan liikkua yöaikaan. Vaikka tuskin se sitten enää on. Eikä sekään haittaa. Toisaalta, ainakin minun lauma on jo aika hyvin tottunut tähän kuumuuteen. Ljúfurille tämä ei ole uutta, mutta se hikoili aluksi vaikkei mitään tehnytkään. Nyt en ole moista enää huomannut. Kambur ja Peikko on olleet kokoajan ihan ok, liikkuneet normaalisti, eivätkä ole näyttäneet olevan helteestä millänsäkään, vaikka niille tämä uutta onkin. Noah väsähti aluksi hyvin helposti, mutta sekin alkaa olla jo  melko lailla ok. Ja vielä jos vähän saa kastautua jossain vedessä, ei silläkään ole mitään ongelmia. Ei me tietenkään varsinkaan koirien kanssa paljoa päiväaikaan lenkkeillä, paitsi jos pääsevät uimaan vähän väliä. Kun joskushan niidenkin vaan on päästävä päätään tuulettamaan. Rauhaiseloa siis.