Hellettä, uintia, ratsuilua ja jäsenkorjausta

Maanantaina käytiin Kamburin kanssa kävelyllä. Puolessa välissä kiipesin selkään, mutta metsässäpä olikin marjastaja, joka oli epäilyttävä ja Kambur jännittyi. Katsoin parhaaksi tulla alas, ettei jää mitään mielleyhtymiä. Viimeinen kilometri mentiin ohjasajona selän päältä (naruriimu) ja vaikka menikin ihan hyvin, niin ohjauksessa oli hiukan häikkää kuitenkin. Omaa tahtoa taas esiteltiin, koska onhan siis ihan tyhmää kääntyillä sinne tänne kuitenkaan kääntymättä mihinkään.

Tiistaina käytiin koirien kanssa rannassa töiden jälkeen. Tällä kertaa ei lenkkeilty, uitiin vaan. Tai Noah ui ja Peikko hengasi rannalla. Sekin ui muutaman pyrähdyksen, kun heitin keppiä, mutta kyllästyi nopeasti. Pääasia kuitenkin, että saivat jotain puuhaa, kun lenkkeilläkään ei voi.

Tallille läksin vasta kuuden aikaan. Hoidin ja syötin ensin Ljúfurin viileässä tallissa. Palautin sen kavereiden luo ja samalla hain Kamburin. Oli vielä hurjan lämmintä, mutta liikuntaa piti sille jossain muodossa tarjota, koska jäsenkorjauksen takia olisi taas luvassa toipumislomaa. Lähdettiin sitten ratsain maastoon, koska onhan se nyt huomattavasti kevyempää kuin vetää hervottoman raskaita kärryjä ja minua niiden kyydissä. Pihasta lähti ilman keskusteluja reippaasti pitkin ohjin. Käveltiin neljän kilometrin lenkki, joka meni ihan huippu hyvin. Kokeiltiin ravia ja tölttiäkin pienesti. Pieni tilanne oli mennessä, kun tallikaveri kanttasi kauempana edellä eri suuntaan. Takaisin tullessa samassa kohtaa hiukan isompi tilanne, koska Kambur nyt vaan ei ollut ollenkaan vielä menossa kotiin. Yritti kääntyä ympäri ja kun se estettiin, eteeni ensin kylkimyyryä, kunnes alkoi tapansa mukaan pomppia pystyyn. Koska oma tahto. Muutama tiukka EI sopivassa paikassa ja taas edettiin hyvässä yhteisymmärryksessä kotiin asti. On se kiltti kuitenkin.

Keskiviikkona kävin töiden jälkeen kotona vaihtamassa vaatteet ja kiidin vauhdilla tallille. Jäsenkorjausta siis ohjelmassa. Selkeästi olin jo huomannut, että vasemman puolen liike oli taas huonontunut. Ja olihan siellä taas koko takaosassa tekemistä. Samoin oli vasemmalla lavassa ja kyljessä. Hyvin sai korjattua nyt, kun viimeksi joutui tekemään kovasti töitä ja silti  jäi vähän kesken. Parani toki huomattavasti silloinkin. Tällä kertaa Korppu tiesi tarkkaan, mistä oli kyse ja melkein nukkui käsittelyssä. Kun sattui, puri karsinan ovessa roikkuvaa loimea. Ja yritti kaikin tavoin auttaa ja kertoa missä on hoitoa tarvitsevia paikkoja.  Ohjeena taas saatiin lepoa/kävelyä seuraava päivä. Puomijumppaa ja takaosan väistöjä pitäisi myös alkaa harrastamaan eli meidän tapauksessa harjoittelemaan. Todennäköisesti tarvitsee useamman hoidon, ennen kuin alkaa pysyä kunnossa. Nyt kuitenkin jo näyttää ihan erilaiselta, jotenkin ryhdikkäämmältä ja lyhyemmältä.

Hoidon jälkeen lappasin lantaa molemmilta laitumilta ihan urakalla, kun nyt kerran muutakaan puuhaa ei ollut. Kotona olin jo silti ajoissa. Koirien kanssa ei tehty silti mitään ihmeitä, koska kuuma. Pieni lenkki illemmalla heitettiin. Viilentyä piti, vaan vielä nuo lämpötilat +30 huitelee. Että se siitä viilenemisestä. Vaan kuten sanottu, minä tykkään kyllä. Koirilla varmaan vaan alkaa olla tylsää.

Ja koska koirilla on todellakin tylsää ja koska torstai oli Kamburin vapaapäivä, päätettiin ottaa riski ja lähdettiin koirien kanssa kaupalle lenkille. Auton mittari näytti +31, vaikka kello oli jo melkein seitsemän, mutta juuri siksi valittiin reitti, missä pääsee kokoajan uimaan. Koirat siis kävivät ensin pulikoimassa, jonka jälkeen lähdettiin kävelemään rantoja pitkin järveä ympäri. Tai no, tiellä me käveltiin, mutta ranta kuitenkin ihan vieressä. Hyvin jaksoivat, kokoajan toki tarkkailin tilannetta. Ja uimaankin pääsivät. Piristi kummasti taas meitä kaikkia.

Tyytyväiset koirat

Perjantaina käytiin taas Korpun kanssa iltalenkillä. Tallille läksin jo kuuden jälkeen, kun en jaksanut kotonakaan olla. Lappasin ensin lantaa pihaton puolelta parin kottarin verran. Otin sitten Ljúfurin hoidettavaksi ja rasvattavaksi. Toinen etukavio oli vähän lohjenut, sitä korjailtiin myös. Hyvin sain aikaa kulutettua ja kello olikin jo lähes kahdeksan, kun viimein hain Kamburin laitumelta.

Kun sitten Korpun kanssa oltiin valmiita lähtöön, olikin kello jo 20.40 ja kelikin mukavasti viilentynyt. Käytiin reilun seitsemän kilometrin kärrylenkki ja poni oli oikein reipas. Vähän juostiinkin, mutta tiet on kyllä niin kivikovat, ettei paljon hölkkäpaikkoja löydy. Vaan reipas kävelykin painavien kärryjen kera, on ihan riittävää liikuntaa, varsinkin näillä keleillä. Auton mittari näytti vielä klo 23:n aikaan tallilta lähtiessä +25.

Kun sain lenkin jäkeen ponin purettua ja hoidettua, alkoi ollakin jo aika pimeää. Jos nämä kelit nyt tästä viilenisivät ihan oikeasti, ja jossain vaiheessa varmasti viilenevätkin, niin ei tarvi sitten yömyöhällä enää lenkkeillä. Väittävät, että hevonen kestää hyvin kuumaakin, mutten halua mitään riskejä ottaa. Niin kuumana hehkuu poni lenkin jälkeen viileämmälläkin kelillä ja koska vesikin vähissä ja kunnon viilennys siis mahdotonta, niin näillä nyt mennään. Lomaa odotellessa..