Maanantaina kävin tallilla vaan lappamassa lantaa. Pihattolaitumelta kuusi kärryllistä, eikä ollut edes vaikeaa. Sitä nimittäin riittää. Koirien kanssa käytiin pyöräilemässä illemmalla, kun muutakaan ei jaksanut. Se on aina hyvä vaihtoehto, silloin kun väsyttää liikaa. Itse pääsee helpolla, mutta koirat saa kunnolla liikuntaa. Vähän joutuu jo kyllä passailemaan, kun Noah vanhenee. Ihan ei enää uskalla kovin pitkää lenkkiä heittää, kun sehän juoksee kyllä. Fysiikka vaan ei enää kestä sitä mitä nuorempana. Tuleehan se jo sentään 9-vuotiaaksi ihan kohta.
Tiistaina oli Korpun ajopäivä. Käytiin noin 7,5 kilometrin mittainen lenkki. Alkumatkasta poni säikähti yht'äkkiä mutkan takaa ilmestynyttä lasta ihan kunnolla ja ryntäsi eteenpäin. Rauhoittui kyllä heti. Ei se yleensä reagoi moiseen. Mikä lie nyt ollut. Pientä ravipätkääkin otettiin, mutta lähinnä käveltiin. Mukava reippaus, joka oli seuranamme kesähelteillä, on nyt tipotiessään, mutta tänään ei sentään madeltu eteenpäin, vaan matka taittui ihan kohtuullista vauhtia. Takasten tossut alkavat olla aika entiset. Löysin niihin fb-kirpparilta uudet/käytetyt kivaan hintaan. Tarkoitus on hommata Scootit, mutta just nyt ei niihin ole varaa. Jos näillä pärjäisi tämän kauden, siis jos talvella olisi lunta niin että pärjää ilman. Kevääksi saisi sitten jo uudet hommattua. Vaan aika näyttää.
Koirien kanssa en enää ehtinyt/jaksanut tehdä mitään, joten keskiviikkona lähdettiin sitten taas porukalla kunnon lenkille. Kierrettiin metsän kautta noin kuuden kilometrin lenkki. Lenkin varrella on iso oja, jonka yli polku kulkee. Korppu ei ole suostunut ylittämään sitä, kuin toiseen suuntaan ja nyt tultiin ojalle juuri siitä vaikeasta suunnasta. Ja hupsista vaan, se hyppäsi suuren suurella loikalla yli hetkisen mietittyään. Siitä hyvästä sai namia ja hurjasti rapsutuksia.
Torstaina jatkui Korpun ratsukoulu. Tarkoitus oli lähteä maastoon, kuten oli suunniteltu, kun viimeksi pyörittiin kentällä. Vaan koska tien haarassa oli taas "mökkiläisiä" ja koska se on reagoinut normaalia voimakkaammin viime aikoina, ei otettu riskejä ja jäätiin kentälle. Haastetta riitti siinäkin, kun viereisellä pellolla pörräsi kaksi puimuria ja lukuinen määrä muita moottorivekottimia ja kaverit rallitti laitumella. Otettiin varman päälle ja mentiin ensin maasta käsin kierros. Kun ei reagoinut mihinkään ympärillään tapahtuvaan mitenkään, hyppäsin kyytiin. Vitsit että poni tuntuikin tänään hyvältä, ihan ratsulta. Se keskittyi hyvin, taipui jo kohtuullisesti ja yritti ihan tosissaan. Tehtiin käynnissä taivutuksia, kiemurauraa ja voltteja lähinnä. Kokeiltiin hiukan väistöjä ja jotain pientä saatiin aikaiseksikin, mutta vaatii vielä maasta käsin harjoitusta lisää. Pientä ravipätkääkin otettiin eli pitkää sivua ravissa. Ja yksi tölttipätkä halkaisijalla ja sekin onnistui, vaikkei montaa askelta saatukaan. Max vartti oltiin, ei varmaan sitäkään. Alkoi silti jo väsyä. Rankkaa on koululaisen elämä.
Koirien kanssa ajeltiin talleilun jälkeen taas kaupalle ja sieltä lenkille. Ihan kunnon lenkki tuli taas heitettyä, vaikka oli tarkoitus vaan käväistä pienesti. Ja uusia maastojakin löytyi. Metsikkö, joka on taitavasti "piilotettu" talojen väliin ja sinne päästäkseen joutuu kulkemaan kerrostalon pihan poikki. Geokätköjä ollaan siis etsitty, vaikka en minä mitään kätköjä löydäkään. Vaan löydänpähän uusia maastoja ja saan aikaa kulumaan kuin huomaamatta. On sekin jo jotakin.
Perjantaina otin loman alkamisen kunniaksi kunnon päikkärit iltapäivästä. Lomalla siis viimeinkin. Ja niin sen tarpeessa jo, että viimeinen viikko on mennyt melkein unessa. Pyhtäällä on Saaristomarkkinat ja sinne siis suunnattiin koirien kanssa, kunhan heräilin. Auto kaupalle ja lenkkeillen paikan päälle. Siellä hengailua hetki ja takaisin autolle. Pari tuntia meni yhteensä. Varsinkin Noah väsähti ihan tosissaan, kun sille on vaikeaa olla hihnassa ja ruuhkakin väsyttää maalaiskoiria. Plus että se hinkusi veteen kokoajan, rannassa kun oltiin. Pääsi se sitten uimaankin, ennen kun takaisin päin lähdettiin ja vielä matkallakin.
Kotimatkalla ajettiin tallille. Ajattelin ensin, etten mene ollenkaan, mutta meninkin. Korppu oli kuoriutunut viimeinkin hupustaan, joka on jossain laitumella. En jaksanut etsiä, ehtii sen myöhemminkin. Johan se viikon pysyikin päässä. Toisaalta, se hankaa päätään ja korviaan enemmän, koska huppu. Nyt kun sitä ei taas ole, ei hangannut lainkaan ulkotallin edessä kiinni ollessaan. Ehkä hyvä siis näin.
Käytiin heittämässä pieni kärrylenkki, reilu neljä kilometriä. Alkumatkasta sai käskeä, kun katseli vaan maisemia, eikä oikein edennyt. Kun sitten käskin kunnolla, otti taas spurtin koska suuttui, mutta sen jälkeen liikkui kivasti. Hassu heponen. Vaiko sittenkin Hessu Hoponen? Superhessu nyt ainakin! Sillä sanalla/nimellä sitä usein kehun.
Lauantai oli pyhitetty emännän omille jutuille. Aamusta löysäilin. Puolen päivän aikaan läksin polkupyörällä kohti saaristomarkkinoita. Keli oli hyvä ja oli kiva pyöräillä. Pysähdyin matkalla pankkiautomaatilla ja lasten saaristomarkkinoilla koululla. Siellä oli paikallisen ratsastusyhdistyksen, Staran järjestämät kepparikisat ja käväisin siinä tapaamassa tuttuja. Markkinoilla hengailin pitkin aluetta ja tein ostoksiakin. Pari tuttuakin tapasin, mutta kovin vähän oli tuttua porukkaa liikkeellä. Väkeä kyllä oli, joskaan ei tungokseen asti.
Takaisin pyöräilin taas koulun ja kepparikisojen kautta, jotka jo veteli viimeisiään. Kiva retki. Aikaa kului nelisen tuntia ja kilometrejä kertyi 15-16 yhteensä. Kotimatkalla ohi ajoi monta paloautoa. Tilannekeskus tiesi kertoa, että meilläpäin oli keskisuuri rakennuspalo. Savu haisi aika voimakkaasti kotiin tullessa. Matkalla oli muutakin extremeä, kun pari hirveä juoksi taas tielle vähän ennen kohtaa missä oma hirvikolari sattui. Toinen vastaantulevan auton eteen, toista sai hätistellä seisoskelemasta keskellä tietä.
Illalla käytiin koirien kanssa rento lenkki omalla kylällä. Noah vaikutti aika väsyneeltä, vaikka ihan reippaasti liikkuikin. Mutta kun ei kiihkoillut ja hötkyillyt turhia, niin melkein jo huolestuin. Muita aktiviteetteja ei sitten tähän päivään mahtunutkaan. Löysäilin vain kotosalla katselemalla netistä pari jaksoa erästä sarjaa ja hengaamalla netissä.
Sunnuntaina satoi vettä. Kirppiskierrokselle siis. Koirat otin mukaan autoon, vaan aika nopeasti se sade loppui ja aurinko alkoi taas paistaa. Pakko oli sitten hiukan kiirehtiä, etteivät ihan autoon paistu. Vaikkakin viileä tuuli ja avoimet auton ikkunat piti huolen, ettei kumpikaan ollut kuumissaan, saati läähättänyt. Ihmisistä ei vaan nykyään tiedä, kuinka nopeasti on poliisit paikalla.
Myöhemmin tallille. Korpun kanssa puuhailin kentällä. Kevyttä irtojuoksutusta ohjelmassa. Esteenkin viritin. Ensin matalana toisesta päästä, lopuksi nostettiin molemmat päät samaan tasoon. Hyvin se siitä nyt yli meni, eikä edes yrittänyt kiertää. Loppu vaiheessa ihan hyppäsikin, eikä vaan kävellyt yli. Hieno poni. Käytiin vielä uittomontulla kahlailemassa. Takaisin pihaan tultuamme, treenattiin vielä pienesti kaulanarujuttuja selästä. Pysähtymistä lähinnä, mutta hiukan myös kääntymistä. Meni vähän pyörimiseksi, kun huomasi saavansa tiheään tahtiin namia. Vaan kyllä se vielä oppii.
Hupunkin joku muuten oli löytänyt. Se vaan vaatii hiukan korjausta, sen verran komeasti oli revennyt. Saa nähdä viitsinkö vaivautua.
Käytiin koirien kanssa vain pieni lenkki illalla, kun tuntui, että ainakin Noah kaipasi jo hiukan lepoa. Rauhallinen päivä siis tämäkin. Vaan kun nyt lepää, niin jaksaa sitten virallisella lomalla muutakin kuin nukkua. Kunhan on ensin nämä normaalit viikonloppuvapaat lusittu.
 |
| Ihan on kunnolla "läpipuhki" tämä, näyttää kuvassa paremmalta. |
Koirien kanssa en enää ehtinyt/jaksanut tehdä mitään, joten keskiviikkona lähdettiin sitten taas porukalla kunnon lenkille. Kierrettiin metsän kautta noin kuuden kilometrin lenkki. Lenkin varrella on iso oja, jonka yli polku kulkee. Korppu ei ole suostunut ylittämään sitä, kuin toiseen suuntaan ja nyt tultiin ojalle juuri siitä vaikeasta suunnasta. Ja hupsista vaan, se hyppäsi suuren suurella loikalla yli hetkisen mietittyään. Siitä hyvästä sai namia ja hurjasti rapsutuksia.
Torstaina jatkui Korpun ratsukoulu. Tarkoitus oli lähteä maastoon, kuten oli suunniteltu, kun viimeksi pyörittiin kentällä. Vaan koska tien haarassa oli taas "mökkiläisiä" ja koska se on reagoinut normaalia voimakkaammin viime aikoina, ei otettu riskejä ja jäätiin kentälle. Haastetta riitti siinäkin, kun viereisellä pellolla pörräsi kaksi puimuria ja lukuinen määrä muita moottorivekottimia ja kaverit rallitti laitumella. Otettiin varman päälle ja mentiin ensin maasta käsin kierros. Kun ei reagoinut mihinkään ympärillään tapahtuvaan mitenkään, hyppäsin kyytiin. Vitsit että poni tuntuikin tänään hyvältä, ihan ratsulta. Se keskittyi hyvin, taipui jo kohtuullisesti ja yritti ihan tosissaan. Tehtiin käynnissä taivutuksia, kiemurauraa ja voltteja lähinnä. Kokeiltiin hiukan väistöjä ja jotain pientä saatiin aikaiseksikin, mutta vaatii vielä maasta käsin harjoitusta lisää. Pientä ravipätkääkin otettiin eli pitkää sivua ravissa. Ja yksi tölttipätkä halkaisijalla ja sekin onnistui, vaikkei montaa askelta saatukaan. Max vartti oltiin, ei varmaan sitäkään. Alkoi silti jo väsyä. Rankkaa on koululaisen elämä.
 |
| Vanha kuva (by @Tuuli) Ulko-ohjan tuki, mikä se on? |
Koirien kanssa ajeltiin talleilun jälkeen taas kaupalle ja sieltä lenkille. Ihan kunnon lenkki tuli taas heitettyä, vaikka oli tarkoitus vaan käväistä pienesti. Ja uusia maastojakin löytyi. Metsikkö, joka on taitavasti "piilotettu" talojen väliin ja sinne päästäkseen joutuu kulkemaan kerrostalon pihan poikki. Geokätköjä ollaan siis etsitty, vaikka en minä mitään kätköjä löydäkään. Vaan löydänpähän uusia maastoja ja saan aikaa kulumaan kuin huomaamatta. On sekin jo jotakin.
Perjantaina otin loman alkamisen kunniaksi kunnon päikkärit iltapäivästä. Lomalla siis viimeinkin. Ja niin sen tarpeessa jo, että viimeinen viikko on mennyt melkein unessa. Pyhtäällä on Saaristomarkkinat ja sinne siis suunnattiin koirien kanssa, kunhan heräilin. Auto kaupalle ja lenkkeillen paikan päälle. Siellä hengailua hetki ja takaisin autolle. Pari tuntia meni yhteensä. Varsinkin Noah väsähti ihan tosissaan, kun sille on vaikeaa olla hihnassa ja ruuhkakin väsyttää maalaiskoiria. Plus että se hinkusi veteen kokoajan, rannassa kun oltiin. Pääsi se sitten uimaankin, ennen kun takaisin päin lähdettiin ja vielä matkallakin.
Kotimatkalla ajettiin tallille. Ajattelin ensin, etten mene ollenkaan, mutta meninkin. Korppu oli kuoriutunut viimeinkin hupustaan, joka on jossain laitumella. En jaksanut etsiä, ehtii sen myöhemminkin. Johan se viikon pysyikin päässä. Toisaalta, se hankaa päätään ja korviaan enemmän, koska huppu. Nyt kun sitä ei taas ole, ei hangannut lainkaan ulkotallin edessä kiinni ollessaan. Ehkä hyvä siis näin.
Käytiin heittämässä pieni kärrylenkki, reilu neljä kilometriä. Alkumatkasta sai käskeä, kun katseli vaan maisemia, eikä oikein edennyt. Kun sitten käskin kunnolla, otti taas spurtin koska suuttui, mutta sen jälkeen liikkui kivasti. Hassu heponen. Vaiko sittenkin Hessu Hoponen? Superhessu nyt ainakin! Sillä sanalla/nimellä sitä usein kehun.
 |
| Kotimatkalla |
Lauantai oli pyhitetty emännän omille jutuille. Aamusta löysäilin. Puolen päivän aikaan läksin polkupyörällä kohti saaristomarkkinoita. Keli oli hyvä ja oli kiva pyöräillä. Pysähdyin matkalla pankkiautomaatilla ja lasten saaristomarkkinoilla koululla. Siellä oli paikallisen ratsastusyhdistyksen, Staran järjestämät kepparikisat ja käväisin siinä tapaamassa tuttuja. Markkinoilla hengailin pitkin aluetta ja tein ostoksiakin. Pari tuttuakin tapasin, mutta kovin vähän oli tuttua porukkaa liikkeellä. Väkeä kyllä oli, joskaan ei tungokseen asti.
Takaisin pyöräilin taas koulun ja kepparikisojen kautta, jotka jo veteli viimeisiään. Kiva retki. Aikaa kului nelisen tuntia ja kilometrejä kertyi 15-16 yhteensä. Kotimatkalla ohi ajoi monta paloautoa. Tilannekeskus tiesi kertoa, että meilläpäin oli keskisuuri rakennuspalo. Savu haisi aika voimakkaasti kotiin tullessa. Matkalla oli muutakin extremeä, kun pari hirveä juoksi taas tielle vähän ennen kohtaa missä oma hirvikolari sattui. Toinen vastaantulevan auton eteen, toista sai hätistellä seisoskelemasta keskellä tietä.
Illalla käytiin koirien kanssa rento lenkki omalla kylällä. Noah vaikutti aika väsyneeltä, vaikka ihan reippaasti liikkuikin. Mutta kun ei kiihkoillut ja hötkyillyt turhia, niin melkein jo huolestuin. Muita aktiviteetteja ei sitten tähän päivään mahtunutkaan. Löysäilin vain kotosalla katselemalla netistä pari jaksoa erästä sarjaa ja hengaamalla netissä.
Sunnuntaina satoi vettä. Kirppiskierrokselle siis. Koirat otin mukaan autoon, vaan aika nopeasti se sade loppui ja aurinko alkoi taas paistaa. Pakko oli sitten hiukan kiirehtiä, etteivät ihan autoon paistu. Vaikkakin viileä tuuli ja avoimet auton ikkunat piti huolen, ettei kumpikaan ollut kuumissaan, saati läähättänyt. Ihmisistä ei vaan nykyään tiedä, kuinka nopeasti on poliisit paikalla.
Myöhemmin tallille. Korpun kanssa puuhailin kentällä. Kevyttä irtojuoksutusta ohjelmassa. Esteenkin viritin. Ensin matalana toisesta päästä, lopuksi nostettiin molemmat päät samaan tasoon. Hyvin se siitä nyt yli meni, eikä edes yrittänyt kiertää. Loppu vaiheessa ihan hyppäsikin, eikä vaan kävellyt yli. Hieno poni. Käytiin vielä uittomontulla kahlailemassa. Takaisin pihaan tultuamme, treenattiin vielä pienesti kaulanarujuttuja selästä. Pysähtymistä lähinnä, mutta hiukan myös kääntymistä. Meni vähän pyörimiseksi, kun huomasi saavansa tiheään tahtiin namia. Vaan kyllä se vielä oppii.
Hupunkin joku muuten oli löytänyt. Se vaan vaatii hiukan korjausta, sen verran komeasti oli revennyt. Saa nähdä viitsinkö vaivautua.
 |
| Kuva tiistailta by@Tuuli |
Käytiin koirien kanssa vain pieni lenkki illalla, kun tuntui, että ainakin Noah kaipasi jo hiukan lepoa. Rauhallinen päivä siis tämäkin. Vaan kun nyt lepää, niin jaksaa sitten virallisella lomalla muutakin kuin nukkua. Kunhan on ensin nämä normaalit viikonloppuvapaat lusittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti