sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Kärryttelyä ja lenkkeilyä, helteet jatkuu

En sitten kuitenkaan mennyt yömaastoon torstaina, vaan puuhasin pihalla ja kävin yksikseni pyörälenkillä, sekä koirien kanssa pienellä kävelyllä. Ei sitä vaan jaksa, kun aamulla nousee jo klo 04.40. Venerannassa piipahdin pyöräillessä, eikä siellä juuri silloin ainakaan sinilevää näkynyt. Ihan oli kirkas vesi. Tilanne voi kyllä muuttua tosi nopeasti, joten ihan en nyt sinne ole ryntäämässä koirien kanssa.

Perjantaina sitten otin töistä tultuani kunnon päikkärit, kun yöunista ei niin enää ollut väliä ja läksin tallille vasta kahdeksan maissa illalla. Ihanan rauhallista, jopa ötököitä oli tosi vähän. Varauduin kyllä pitkillä housuilla, mutta ihan turhaan. Korppu laitumelta ja kärryt perään. Melkein en meinannut kärryille päästä, kun tyyppi oli jo menossa. Siihen toki puutuin, koska paikallaan nyt vaan ollaan juuri niin kauan kuin on tarvis. Luvan kanssa matkaan ja sitten mentiin. Olihan virtaa ponissa. Ihan koko matkan olisi vaan hölkkäillyt, mutta siihen reittivalintani oli sopimaton, joten joutui tyytymään kävelyyn yli puolet matkasta. Vaan olipa mukavaa. Kohtuu lämmin oli vieläkin, mutta koska aurinkoa ei näkynyt, niin tuntui viileältä. 




Käytiin sellainen reipas 8,5km lenkki heittämässä ja rauhallista oli. Muutama auto meni ohi kotimatkalla, muuten aika yksinään sai koko matkan kipitellä. Kylän läpi kävellessä, oli jotenkin ihana tunnelma, vanhat talot ja kavioiden kopse saivat aikaan jonkinlaisen aikahypyn. Hieno tunne.

Lauantaina menin tallille iltapäivästä. Hoidin ensin Ljúfurin. Tallikaverin kanssa siivottiin/tyhjennettiin vanhasta oljesta sitten pihatto, kunhan palautin Ljúfurin takaisin. Helteessä ja paarmasyöttinä ei niin kiva homma, mutta tulihan tehtyä. Meinasi loppua kunto molemmilta.

Kamburin hoidinkin taas tallin käytävällä. Vähemmän paarmoja. Karsinassakin sen käytin ja vaikutti rauhallisemmalta. Ilme oli ainakin jo ihan toinen kuin viimeksi. Eiköhän se siitä siis taas rauhoitu normaaliksi. Kärryttelemässä käytiin sellainen vajaa tunti, ehkä noin neljä kilometriä. Ja vaikka oli vielä kovin lämmintä silloin kuuden aikaan, olisi tyyppi tälläkin kerralla vaan juossut. Ja sai se pienen spurtin ottaakin kotimatkalla.




Koirien kanssa käytiin vielä reipas lenkki tallilta palattuani. Ajeltiin kirkolle Apsille ja käytiin siitä noin tunnin lenkki niin, että pääsivät pari kertaa uimaan. Lämpöäkään ei ollut enää kuin +25 ja koska aurinko jo matalammalla puiden takana, oli ihan sopiva keli lenkkeillä. Parempi nyt ainakin kuin ne yli +30 lämpötilat.


Siinä matkalla on tällainen vanha (riippu)silta yli joen, jonka kaiteessa kesät talvet aina samalla kohdalla koristuksia. Ihana.

Sunnuntaina keli taas lämpeni hiukan, joten kärrylenkille en viitsinyt lähteä. Lähdettiin siis vain kävelylle. Ihan hyvää tekee sekin, parempi nyt ainakin kuin seisoa heinäpaalilla tai portilla. Joo, niillä on laitumella vapaa kuivaheinätarjoilu, mutten minä sille mitään voi. Pakko yrittää liikuttaa niin paljon kuin mahdollista, ettei poni räjähdä. Paksu se on kuin hitto, kuten toki koko porukka, vaan näillä on mentävä.




Käytiin siis Korpun kanssa sellainen noin tunnin kävelylenkki ja poni oli kovin kuuliainen ja hyväntuulinen koko matkan. Tallissa taas hoidettiin ja lenkin jälkeen päästiin vaihteeksi myös käymään kuljetuskopissa. Sinne se menee korvat tötteröllä, eikä ole mitään ongelmaa seisoa paikallaan. Voihan Skorpan. Ota siitä nyt selvää. Kopissa kivaa, karsinassa kamalaa. Hohhoijaa..




Koirien kanssa käytiin illan viiletessä 1,5 tunnin lenkki. Parissa paikassa pääsivät vähän veteen puljaamaan, niin jaksoivat hyvin. Varsinkin kun minä jumitin monta kertaa marjapusikoihin herkuttelemaan. Onni on lenkkimaastot, missä tien varsia ei ole siistitty. On nimittäin vattupusikkoa niin että riittää. Ja villejä herukkapusikoita ja pari karviaispuskaakin.  Mustikoista ja puolukoista puhumattakaan. En pane pahakseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti