Ei näillä helteillä paljon harrasteta

Niin paljon kuin minä lämmöstä pidänkin, on tämä kolmenkympin helle eläimille liikaa. Aika rauhaiseloa siis vietellään. Sinilevääkin on merenrannat melkein järjestään täynnä, joten uimaan pääsy on hankaloitunut huomattavasti. Meri kun on lähin vesi meiltä katsottuna. Lähimmälle järvelle on jo tuplamatka ja joelle vielä pidempi, joka näillä keleillä on se varmin vaihtoehto.

Lauantaina kuitenkin ajeltiin Kotkaan ja joenvarsilenkille. Tallilta kuului huonoja uutisia ja oli ihan pakko päästä tuulettamaan päätä. Kuumaa oli, mutta hyvin jaksoivat koirat, kun pääsivät vähän väliä veteen. Reilu tunti oltiin, muttei matkaa varmaan tullut kuin ehkä kolmisen kilometriä.

Kotona kävin syömässä ja ajelin sitten tallille. Sen verran oli lämmintä vielä viiden aikaan, ettei tullut mieleenkään tehdä mitään kovin rasittavaa. Kambur siis narun päähän ja uittomontulle taas. Edellisestä päivästä taas oppineena, otettiin talutusvälineeksi juoksutusliina, jottei tarvitsisi itseään kastella. Ja kas, kun oli riittävästi narua, niin niinhän se vaan pulahti Skorpan uimaan ihan kunnolla heti oitis. Jätettiin homma sitten siihen yhteen kertaan, ettei vaan tulisi mitään takapakkia, ja kipiteltiin takaisin tallille. Helppo keikka siis.

Mihinhän se luulee olevansa menossa? Olin siis varustekopissa hakemassa liinaa ja Korppu vähän tutkaili, mitä naulakoista löytyy. Onneksi ei taida ihan koko hevonen tuohon rapulle mahtua.

Sunnuntaina tallille jo ajoissa. Otin ensin Kamburin sisälle talliin viileään muka lepäämään, koska oli entistä kuumempaa. Menin pihattolaitumelle luomaan lantaa. Parin kottikärryllisen jälkeen oli pakko antaa periksi, koska mitään ei enää nähnyt, kun hiki valui silmiin. Hurja kolina kuului tallista, kun pääsin pihaan. Kambur yritti löytää tietään ulos vankeudesta kiipeilemällä pitkin seiniä. Huoh. Se on ollut ihan nätisti karsinassa jo pitkään, yksinkin, mutta jostain syystä nyt ei oikein taas ollut mitään tolkkua koko hommassa. Että se siitä viileässä lepäämisestä. Poni oli ihan läpimärkä hiestä, kun oli hillunut. Lähdettiin sitten käymään uittomontulla, kun ensin rauhoittui sen verran, että pääsin ylipäätään sen hakemaan. Enhän voi palkita sitä hillumisesta päästämällä pinteestä.

Kuva lauantailta

Kun palattiin uimasta, laitoin sen taas talliin, koska nyt siellä oli muitakin. Kyllä se oli silti levoton, muttei sentään kiipeillyt. Ihan hyvin se jo saikin aiemmin turpansa ruvelle ja muutaman muunkin pienen naarmun, puhumattakaan karsinalle aiheituneista tuhoista. Tarjoilin ruoan karsinaan ennen laitumelle palaamista.

Kotona oli jo tosi ajoissa ja niinhän siinä kävi, että tylsistyin ihan toden teolla, kun koirienkaan kanssa ei oikein mihinkään päässyt. Päätin sitten illan hiukan viiletessä lähteä vielä ajamaan Kamburin, kun laitumelle oli taas ilmestynyt kuivaheinäpaali ja koska poni on ilmankin paksu ja koska helteiden luvataan jatkuvan pitkään. Ja koska en viikolla kuitenkaan pysty ihan yöllä ajelemaan eli lomaa on luvassa. Pihassa auton mittari näytti vain +25, mutta johan se tallille ajellessa nousi sinne +30:een. Pilviä alkoi kuitenkin kertyä ja kun olin lähtövalmiina kahdeksan maissa, keli tuntui jo ihan siedettävältä. Heitettiin reilun neljän kilometrin lenkki paarmoja pakoillen. Ja vaikka poni nukkui varustaessa, oli siinä virtaa enemmän kuin tarpeeksi. Kovin tyytyväinen poni palasikin takaisin ja pääsi suihkun kautta takaisin laitumelle. Kotiin ajellessa kymmenen aikoihin, oli lämpöä enää +20.

Lauantailta tämäkin

Maanantaina en käynyt tallilla. Enkä kyllä paljon missään muuallakaan. Pihalla hengailtiin koirien kanssa ja koska lenkille ei helteen vuoksi ole asiaa, harrastettiin aivojumppaa. Koirapojat etsivät siis nameja nurtsilta ja vähän noudettiin kunnon kapulaa. Noah nyt sen kanssa tietty riekkui. Peikko välillä nouti rauhassa ja välillä vaan katseli, muttei kuitenkaan väistellyt toimintaa mitenkään. Käytiin pienellä kävelylläkin, yhteensä kilometrin verran enintään. Meni se ilta näinkin. Pääsihän ainakin ajoissa nukkumaan, kerrankin.

Tiistaina menin tallille, vaikka kovin kuumaa vielä onkin. Yöliikutuksetkaan ei ole mahdollisia, koska joskus pitää nukkuakin, joten viikonloppua odotellen, jos lämpötilat ei sitä ennen laske. Kevyesti siis pientä puuhailua. Ljúfurin hain talliin ensin, hoidin ja jätin sinne viileään lepäämään. Kambur laitumelta ja silat selkään. Ohjasajaen kentällä taivutusharjoituksia, takakulmissa apuna puomit. Paarmat häiritsivät keskittymistä, mutta alkoi tajuta kuitenkin. Ei oltu kauaa, max 10 minuuttia. Silat pois ja akka selkään ja samaa treeniä pienesti selästä. Tämä sujui paremmin. Hyvä siitä tulee. Käytiin vielä montulla harjoittelemassa sieltä poistumista eli ei ryntäillä vaikka tekisikin mieli. Tällä kertaa ei uitu.

Saisko tulla jo?

Tallilta tultuani, käytiin vielä koirien kanssa lenkillä tuolla metsätiellä. Noah väsähti aika reippaasti, vaikkei oltu kuin puolisen tuntia. Sai sitten puljata pihassa ammeessa, niin vähän viileni. Peikon mahanalusen jouduin kastelemaan, koska se ei vapaaehtoisesti itseään kastele, paitsi rannassa jollain tapaa kun on tarpeeksi kuumissaan.

Keskiviikkona ajattelin ensin lähteä koirien kanssa kiertämään Huutjärveä tai Kärsäjärveä tai jotain, mutta muutinkin sitten mieleni ja menin tallille. Korpun hain talliin hoidettavaksi ja pedikyyriin. Kovin oli levoton. Harjoiteltiin vielä karsinassa oloa ihan samalla kaavalla kuin koppiinkin menoa. Se kun todella menee ihan sekaisin, kun joutuu sinne. Pyörii ympyrää ihan hysteerisenä ja jos katoan näköpiiristä, yrittää kiivetä sieltä pois. Mitään vaikutusta ei tunnu olevan, onko tallissa yksin vai onko muita hevosia siellä myös. Mikä tuon aiheuttaa, ei tietoa, epäilyjä kyllä. Nyt sitten harjoitellaan. Vielä on aikaa, ennen kuin laidunkausi loppuu.

Koirien kanssa haettiin vähän iltapalaa metsästä ja pihalta

Voi kun jo viilenisi, että pääsisi ihmisten ajoissa lenkille tai ylipäätään lenkille. Sinileväkin voisi kadota just vaikka nyt heti. Huomenna menen kyllä yömaastoon vaikka mikä olisi tai iltamyöhällä nyt ainakin. Yhden päivän nyt pärjää normaaliakin lyhyemmillä unilla kun seuraavana yönä saa sitten nukkua niin pitkään kuin nukuttaa.