Lauantai meni osaltani aikalailla elpyessä ja laiskotellessa, siltä ainakin tuntui. Aamu meni todellakin pitkäksi, nousin vasta kymmenen huitteissa. Taisin tarvita vähän unta. Siitä sitten pikkuhiljaa päivän puuhiin. Kotosalla pihahommia ja laiskottelua. Iltapäivästä tallille. Lähdettiin Korpun kanssa kokeilemaan onnistuuko matka lähiratsastuskoululle isoa tietä pitkin. Ja kyllähän tuon kanssa onnistuu ihan mikä vaan. On se niin huippu heppu. Oikeastaan mitään ongelmia ei ollut. Naapuritallin hevoset hiukan meinasivat saada teinihevoisen innostumaan juoksemalla tarhoissaan, varsinkin kun juuri samaan aikaan takaamme meidät ohitti auto sekä moottoripyörä. Vaan hienosti kuunteli Kambur pidätteitä, eikä mitään vaaratilannetta päässyt syntymään. Muuten matka meni rennosti maisemia katsellen, mikä aiheutti hiukan kompurointia, kun jalkojen nostelu vähän unohtui. Heti kun käännyttiin tylsälle tutulle tielle, loppui kompurointi samalla kuin se maisemien katselukin.
Ihan perille asti ei menty eli moottoritien ylitys jätettiin toiseen kertaan. Lenkistä olisi tullut liian pitkä, kun kelikin oli lämmin. Samasta syystä ajattelin kävellä koko lenkin, vaan Skorpan päätti toisin. Noin viiden kilometrin kohdalla se päätti, että nyt loppui tämä löntystely ja kun päästiin kunnon tielle, annoin sen juosta. Muutaman kerran joutui ihan pitelemään, kun joka paikassa nyt vaan ei voi juosta. Jotain sille on tapahtunut, kun juoksu maistuu, eikä tarvi muutenkaan eteenpäin käskeä vaan liikkuu reippaasti.
 |
| On se ainakin lihaksia saanut, jos ei muuta. Paksu se on vieläkin, mutta laihtunut, kun mahavyötäkin sai jo kiristää ihan kahdella reijällä enemmän molemmin puolin. |
Illalla käytiin vielä koirien kanssa pyöräilemässä. Ajatus oli istuskella rannassa ja antaa koirien rauhassa uida ja puljata, mutta siellä oli sen verran ruuhkaa, ettei onnistunut. Saivat siis lähinnä vaan kastautua ja sitten jo lähdettiin takaisin päin. Onneksi ei ollut enää kuuma, alle +20 jo. Vaikka minusta mikään kuuma ollut päivälläkään, ei edes +25 eli just sopiva. Vaan onhan se koirille jo ihan paljon, ainakin liikaa pyörän vierellä juoksenteluun.
Sunnuntaina raahauduin tallille taas vasta iltapäivällä, koska aamupäivä meni pihahommissa ja sitten jumituin nettiin seuraamaan live-lähetystä askellajikisoista. Lannan lappaminen jäi, mutta molemmat ponit saivat liikuntaa. Ensin pääsi Ljúfur hoidettavaksi ja pienelle lenkille. Se oli kovin huolissaan, kun läheisellä ampumaradalla paukuteltiin., eikä siihen oikein saanut kontaktia. Sen verran se on tottunut, ettei ihan paniikkiin enää mene eli kykenee syömään, mikä taas rauhoittaa sitä mukavasti.
Kamburin kanssa käytiin taas kärryttelemässä. Nyt vain pienempi lenkki, mutta vastaavasti vauhdikkaampi. Hyvin se alkaa tosiaankin liikkua ja nytkin joutui pari kertaa ihan kunnolla pidättämään, ennen kuin laski käynnille. Yleensä kun ei ole siihen tarvinut kuin pienen vihjeen, koska halu kävellä on ollut suurempi. Vaan nautitaan nyt tästä, koska tuskin tämä ilo kauaa kestää. Päästiin myös treenaamaan taas koppiin menoakin ennen lenkille lähtöä, kun yksi tallin hevosista tuli juuri sopivasti valmennuksesta toiselta tallilta. Hyvin se koppiin menee, lähettämälläkin jo, mutta on sen verran huolissaan tilanteesta, ettei se minusta vielä ole valmis matkustamaan. Vaan kyllä se vielä joskus on. Jos vaan pääsisi treenaamaan vähän useammin..
Maanantai eli ensimmäinen virallinen lomapäivä. Keli oli hieno kyllä, mutten yhtään ymmärrä hehkutusta/kitinää helteestä, kun minusta +20 ei nyt vaan ole helle. Koirien kanssa käytiin aamulla lenkillä kylillä, kun kauppaan oli asiaa. Minulla jalka sen kun jatkaa kiukutteluaan eli hissukseen edettiin sellaisia reittejä, että koirien vapaanapito oli mahdollista. Kärsiksen metsän kautta kantattiin, jotta koirat pääsivät uimaan.
Tallille menin puolen päivän jälkeen. Kamburilta vuolin vähän "tassuja" tasaisemmiksi, kun ovat taas alkaneet kasvaa sellaista vauhtia, ettei perässä pysy. No, kaviopaiseen puhkaisema aukko on kohta kasvanut pois, joten jotain hyvääkin. Kävelyllä käytiin sitten. Naruriimun virittelin päähän, ettei tarvitse syömisestä vääntää. Sen kanssa kun herra on kovin herkkähipiäinen, eikä oikein edes yritä kiskoa. Ainoa vaan, että se ei meinannun enää mahtua päähän. Juuri ja juuri sai solmittua. Vaan kun ei me sitä kovin usein tarvita, niin näillä mennään.
Illalla ajelin vielä Loviisaan raveihin. Koska kaunis ilma ja kesän ensimmäiset ravit, porukkaa oli paljon, myös tuttuja. Hevarin autossa kävin ostoksilla, kun Kamburin mahavyö kaipasi pehmustetta. Samalla mukaan tarttui tervarasvaa. Ilta venähti ja loppujen lopuksi olin loppuun asti, vaikkei pitänyt. Kivaa oli. Harvoimpa sitä tulee missään käytyä.
Keskiviikkona läksin aamupäivästä koirien kanssa kesän perinteiselle puistokierrokselle Kotkaan. Tällä kertaa kierrettiin suuntaan Katariinanniemi, Sapokka, Fuksinpuisto. Ilma oli hieno ja päiväaikaan porukkaa vähän, joten aika rauhassa sai kävellä. Liki pari tuntia saatiin kulumaan, kun koirat välillä uivat ja Katariinassa hetki juteltiinkin tuttujen kanssa.
Tallille iltapäivästä. Kun menin, vielä ei ollut juuri ketään paikalla. Yksi ratsukko kentällä. Mutta lannan lappamisen jälkeen kun tallustin Kamburin kanssa pihatolta tallin pihalle, olikin jo piha täynnä porukkaa. Jotenkin nyt kaikki tuntuivat olevan samaan aikaan liikkeellä. Kamburille oli suunnitteilla ratsutreeniä kentällä, mutta sekin oli varattu. Satulan kuitenkin selkään heitin ja suunnattiin maastoon, vaikka epäilin, ettei siitäkään mitään tule, koska teini ja hälinä eli liikaa liikkuvia osia, jotta nuori pystyisi keskittymään olennaiseen. Vaan jälleen kerran tämä kyseessä oleva nuori yllätti ja kunhan päästiin liikkeelle, homma sujui. Virtaa oli ja kaveri liikkui reippaasti pysähtelemättä. Tallikaverin vastaantulo menomatkalla aiheutti pientä vääntöä ja muutenkin tyyppi reagoi kaikkeen voimakkaammin kuin yleensä, koska virtaa, mutta ihan pätevä peli se oli silti. Käytiin pisin lenkki tähän mennessä eli noin 3km. Takaisin tullessa iski paparazzi, kun ponitytöt tulivat vastaan.
Kambur oli niin kovin liikuttava, kun se kovasti kyseli kotimatkalla tutussa paikassa, missä yleensä juostaan kärrytelessä, että josko nytkin saisi mennä. Nyt ei saanut ja hienosti kohtaloonsa tyytyi tyyppi, ei edes yrittänyt kiihdytellä. Ihan lopussa vähän sitten harjoiteltiin oikeita ratsujuttuja eli väistöjen ja asetuksen alkeita, sekä ravia pieni pätkä. Myös töltti saatiin nousemaan ja pari askelta saatiin myös sitä. Nyt saakin ratsujutut hautua hetken. Jatketaan taas viimeistään loppukesästä, jos ei ennen. Laidunkausi kutsuu.
Sunnuntaina raahauduin tallille taas vasta iltapäivällä, koska aamupäivä meni pihahommissa ja sitten jumituin nettiin seuraamaan live-lähetystä askellajikisoista. Lannan lappaminen jäi, mutta molemmat ponit saivat liikuntaa. Ensin pääsi Ljúfur hoidettavaksi ja pienelle lenkille. Se oli kovin huolissaan, kun läheisellä ampumaradalla paukuteltiin., eikä siihen oikein saanut kontaktia. Sen verran se on tottunut, ettei ihan paniikkiin enää mene eli kykenee syömään, mikä taas rauhoittaa sitä mukavasti.
Kamburin kanssa käytiin taas kärryttelemässä. Nyt vain pienempi lenkki, mutta vastaavasti vauhdikkaampi. Hyvin se alkaa tosiaankin liikkua ja nytkin joutui pari kertaa ihan kunnolla pidättämään, ennen kuin laski käynnille. Yleensä kun ei ole siihen tarvinut kuin pienen vihjeen, koska halu kävellä on ollut suurempi. Vaan nautitaan nyt tästä, koska tuskin tämä ilo kauaa kestää. Päästiin myös treenaamaan taas koppiin menoakin ennen lenkille lähtöä, kun yksi tallin hevosista tuli juuri sopivasti valmennuksesta toiselta tallilta. Hyvin se koppiin menee, lähettämälläkin jo, mutta on sen verran huolissaan tilanteesta, ettei se minusta vielä ole valmis matkustamaan. Vaan kyllä se vielä joskus on. Jos vaan pääsisi treenaamaan vähän useammin..
Maanantai eli ensimmäinen virallinen lomapäivä. Keli oli hieno kyllä, mutten yhtään ymmärrä hehkutusta/kitinää helteestä, kun minusta +20 ei nyt vaan ole helle. Koirien kanssa käytiin aamulla lenkillä kylillä, kun kauppaan oli asiaa. Minulla jalka sen kun jatkaa kiukutteluaan eli hissukseen edettiin sellaisia reittejä, että koirien vapaanapito oli mahdollista. Kärsiksen metsän kautta kantattiin, jotta koirat pääsivät uimaan.
 |
| Näitä on nyt, tuomi onkin jo kukintansa kukkinut. |
Tallille menin puolen päivän jälkeen. Kamburilta vuolin vähän "tassuja" tasaisemmiksi, kun ovat taas alkaneet kasvaa sellaista vauhtia, ettei perässä pysy. No, kaviopaiseen puhkaisema aukko on kohta kasvanut pois, joten jotain hyvääkin. Kävelyllä käytiin sitten. Naruriimun virittelin päähän, ettei tarvitse syömisestä vääntää. Sen kanssa kun herra on kovin herkkähipiäinen, eikä oikein edes yritä kiskoa. Ainoa vaan, että se ei meinannun enää mahtua päähän. Juuri ja juuri sai solmittua. Vaan kun ei me sitä kovin usein tarvita, niin näillä mennään.
Illalla ajelin vielä Loviisaan raveihin. Koska kaunis ilma ja kesän ensimmäiset ravit, porukkaa oli paljon, myös tuttuja. Hevarin autossa kävin ostoksilla, kun Kamburin mahavyö kaipasi pehmustetta. Samalla mukaan tarttui tervarasvaa. Ilta venähti ja loppujen lopuksi olin loppuun asti, vaikkei pitänyt. Kivaa oli. Harvoimpa sitä tulee missään käytyä.
Keskiviikkona läksin aamupäivästä koirien kanssa kesän perinteiselle puistokierrokselle Kotkaan. Tällä kertaa kierrettiin suuntaan Katariinanniemi, Sapokka, Fuksinpuisto. Ilma oli hieno ja päiväaikaan porukkaa vähän, joten aika rauhassa sai kävellä. Liki pari tuntia saatiin kulumaan, kun koirat välillä uivat ja Katariinassa hetki juteltiinkin tuttujen kanssa.
Tallille iltapäivästä. Kun menin, vielä ei ollut juuri ketään paikalla. Yksi ratsukko kentällä. Mutta lannan lappamisen jälkeen kun tallustin Kamburin kanssa pihatolta tallin pihalle, olikin jo piha täynnä porukkaa. Jotenkin nyt kaikki tuntuivat olevan samaan aikaan liikkeellä. Kamburille oli suunnitteilla ratsutreeniä kentällä, mutta sekin oli varattu. Satulan kuitenkin selkään heitin ja suunnattiin maastoon, vaikka epäilin, ettei siitäkään mitään tule, koska teini ja hälinä eli liikaa liikkuvia osia, jotta nuori pystyisi keskittymään olennaiseen. Vaan jälleen kerran tämä kyseessä oleva nuori yllätti ja kunhan päästiin liikkeelle, homma sujui. Virtaa oli ja kaveri liikkui reippaasti pysähtelemättä. Tallikaverin vastaantulo menomatkalla aiheutti pientä vääntöä ja muutenkin tyyppi reagoi kaikkeen voimakkaammin kuin yleensä, koska virtaa, mutta ihan pätevä peli se oli silti. Käytiin pisin lenkki tähän mennessä eli noin 3km. Takaisin tullessa iski paparazzi, kun ponitytöt tulivat vastaan.
 |
| Poni niin pätevänä, kuskin kenotuksesta ei kannata välittää. (kuvat Tuuli Jääskeläinen) |
Kambur oli niin kovin liikuttava, kun se kovasti kyseli kotimatkalla tutussa paikassa, missä yleensä juostaan kärrytelessä, että josko nytkin saisi mennä. Nyt ei saanut ja hienosti kohtaloonsa tyytyi tyyppi, ei edes yrittänyt kiihdytellä. Ihan lopussa vähän sitten harjoiteltiin oikeita ratsujuttuja eli väistöjen ja asetuksen alkeita, sekä ravia pieni pätkä. Myös töltti saatiin nousemaan ja pari askelta saatiin myös sitä. Nyt saakin ratsujutut hautua hetken. Jatketaan taas viimeistään loppukesästä, jos ei ennen. Laidunkausi kutsuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti