lauantai 1. lokakuuta 2016

Synttärit ja viisi vaihdetta

Noah Nopsutti the Appenzeller täyttää tänään jo 7 vuotta. Mihin ihmeeseen tämä aika oikein on kadonnut. Vastahan se meille lennähti.


Noah 8vk juuri kotiutunut pitkän matkan jälkeen ja pöllöenergiaa on mielin määrin.

Silti meinaa välillä väsy yllättää..

Ihan se on yhtä nuorekas kuin aina ennenkin. Ei ole harmaantunut, hieman tan-merkit ovat vaalentuneet kyllä. Kaikki aikaisemmat appenzellini ovat alkaneet harmaantua tosi aikaisessa vaiheessa, kuten osalle käy. Noah pitää hyvin värinsä yhä. Ja vauhtinsa. Se ei hidastu, vaikka ikää kertyy. Sitä vieraammat luulevat aina Peikkoa (2v) nuoremmaksi. Vaikka kotioloissa Noah on kyllä tosi rauhallinen, se aina kiihtyy kun tapaa ihmisiä. Vaan näillä mennään. Ja on se onneksi kuitenkin oppinut jo jollain tapaa käyttäytymäänkin.


Noah torstaina kaverinsa kanssa

Tämäkin kuva tältä viikolta, meidän lenkkiporukka ♥

Synttärisankarille on tänään suunnitteilla pitkää lenkkiä tutulla porukalla (katso edellinen kuva) ja ehkäpä esineruutua ja/tai rally-tokoa. Saas nährä ny. Toistaiseksi otetaan kaikki vielä rennosti.


Noah n.1,5 vuotta ja omintakeinen makoilutyyli

Kambur kasvaa ja kehittyy. Tässä tällä viikolla ollaan taas käytetty painomittanauhaa ihan mielenkiinnosta ja syystä että tänään olisi hevosten matolääkityksen vuoro. Ljúfurin paino oli himpun verran alle 400 kilon eli lukema mittanauhassa näytti 396kg. Ihan hyvät lukemat, vaikka onkin tässä syksyllä hieman lihonut. Kamburin lukemat taas olivat aika lailla arvioidut eli mittanauha näytti kiloja olevan n.345.




Ollaan nyt taas juoksuteltu, yleensä pojat juoksee kimpassa, jotta juoksevat paremmin, mutta on Kambur myös harjotellut ihan narun päässäkin juoksemista. Samalla on siinä askellajeja tarkkailtu ja harjoiteltu niille sanoja. Ljúfuriltahan löytyy viisi vaihdetta, vaikkakin ne on aika sekaisin nykyään. Ravia on vaikea löytää ja töltti on kaikkea muuta kuin puhdasta. Passille se joskus heittää laukasta vapaana tai juoksuttaessa, muttei sitä ole ratsastettu muuta kuin ehkä vahingossa. Ja laukkakin on varsin passitahtista.




Kambur käyttää lähinnä kolmea perusaskellajia ja ne sillä onkin varsin hienot ja isohevosmaiset. Tölttikin löytyy, mutta lähinnä silloin kun hidastaa ravilta käyntiin tai kun käyntivauhti tuntuu liian hitaalta, muttei jaksa juosta (kuten yleensä, laiska kun on). Hyvin satunnaisesti kumminkin, eikä koskaan pitkiä matkoja. Nätiltä näyttää sekin ja olenkin ollut sitä mieltä, että neljä hienoa askellajia sillä olisi. Ja niin olen salaa toivonutkin. Onhan se helpompaa minulle kokemattomalle ja muutenkin. Vaan nyt se on väläytellyt pari kertaa niin selkeää passia, että toivo taitaa olla turha. Laukalta sekin heittää varsin passitahtiseen askellajiin, mitä ei ikinä muuten käytä. Ljúfurhan on kaikissa askellajeissa hyvin passitahtinen.




Että sellaista sitten. Aika näyttää. Se mikä on varmaa, on että passia ei tulla kummallakaan koskaan ratsastamaan, muuta kuin jos itse sitä väkisin tarjoavat. Liian vaativaa taitaa olla minulle ja rankkaa hevosille. En niitä missään nimessä rikkoakaan halua. Ljúfurillakin on vielä monta käyttövuotta edessä, kunhan terveenä pysyy. Vaan Kamburin kohdalla ei tarvitse moisia vielä vuosiin edes miettiä, kasvakoon nyt ensin rauhassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti