Noah (kuulumisia)

Noah tiputtaa karvaa ja näyttää tällä hetkellä aika laihalta ilman paksua turkkiaan. Lihakset on kyllä ihan hyvässä kunnossa ja selvästi erottuvat, kun ei turhaa karvaa ole peittämässä niitä. Eihän sillä koskaan ole sellaisia lihaksia ollut kuin esimerkiksi Diivalla parhaimmillaan oli. Se on niin erimallinen ettei sen lihakset ole ollenkaan kauniin pyöreitä vaikka se liikkuisi kuinka. Sillä myös on aina kestänyt tosi kauan kehittää minkäänlaisia lihaksia, toisin kuin Diivalla, joka teki lihasta pelkillä remmilenkeilläkin.

"Puutöitä" metsässä viime viikolla

Muuta Noah ei sitten paljoa ole tehnytkään kuin lenkkeillyt. Harrastukset on aikalailla olleet tauolla ohjaajan motivaatiokatkoksen takia. Rallya ollaan pienesti tehty pihalla ja kyllähän se osaa. Harjoituksen puutteen takia on tosin aika epävarma, mutta intoa on sitten senkin edestä. Peruutus on yhä vähän hakusessa, eikä oikealla seuraaminen ole ilman apuja vielä sellaista kuin haluaisin, muuta kuin hetkittäin, mutta kyllä noilla taidoilla jo tulos pitäisi saada. Temput kuitenkin onnistuu jo lähes yhtä hyvin oikealla kuin vasemmallakin. Harmi ettei ohjaajalla riitä kiinnostus. No, jos vaan terveyttä piisaa, niin onhan tässä vielä vuosia aikaa.

Ystikset ♥

Esineruutua ollaan tehty pari kertaa pyörälenkin yhteydessä. Hyvinhän se pelaa. Intoa on, mutta myös järki pysyy mukana, joten esineet löytyvät pikavauhtia. No joo, onhan se nyt kokeneelle koiralle helppoa, kun katselee ihan aitiopaikalta mihin ne esineet viedään, mutta kun hyvin piilottaa, joutuu kuitenkin tekemään hieman töitä paikallistaakseen.

Hallilla ollaan käyty satunnaisesti ja silloin Noah on aina päässyt ilottelemaan esteillä. Keskittymistä on vaadittu, mutta muuten on saanut rämpättää virheistä välittämättä. Kivaa on ollut.

Hieman on ollut huoltakin. Noah on ollut ajoittain hyvin selkeästi epäpuhdas liikkeiltään. Paikallistaisin ongelman oikeaan etuseen, muttei sieltä ole mitään selkeää löytynyt. Ainoa ongelmakohta on ollut rinnassa, missä on ollut lihasjumi, mutten minä sitä ole osannut "katsoa" kuin viimeksi, joten en tiedä onko se ongelman ydin vai oliko vaan sattumaa. Ongelma esiintyy ainoastaan ravissa, kävellessä on ihan puhdas, eikä asia ole sitä itseään tuntunut vaivaavan. Yleensä asia on havaittavissa yhden päivän ja/tai lenkin ajan ja katoaa sitten itsekseen, tullakseen taas takaisin jossain vaiheessa. Saattaa olla koko lenkin ajan tai ilmestyä vasta loppu vaiheessa.

Pyörälenkeistä ja lenkeistä Ljúfurin kanssa Noah kiihtyy yhä ihan uskomattomiin lukemiin. Varsinkin, jos on joutunut olemaan paljon kotona "yksin". Lähtö on aina yhtä huutoa ja vaikka se tietää, että pitäisi rauhoittua, jotta päästään matkaan, se ei vaan pysty. Kyllä se siitä sitten rauhoittuu, kun matkaan päästään ja saa suurimmat energiat purettua. Sitä ennen se on aika hermojakiristelevä lenkkikaveri kyllä.

Käytiin tässä jokusen aikaa sitten koirien kanssa vähän juoksuttamassa pikkupoikia eli Kamburia ja Suloa. No, juoksi siinä samalla vähän Ljúfurkin, vaikkei ymmärtänytkään ihan että miksi. Mentiin siis koirapoikien kanssa pihatolle ja koska varsat ovat varsin kiinnostuneita moisista otuksista, ne syöksyivät heti kohti, Peikko pakeni ja Noah kiihtyi ihan muuten vaan ja sitten mentiin. Homma olisi vielä ehkä jopa toiminut, mutta koska Noah on Noah, niin sehän ei kauaa jaksanut edellä juosta vaan pysähtyi ja yritti kertoa kohtuullisesti kiroilemalla varsoille, ettei häntä nyt huvita leikkiä. Ja koska varsat ei ollenkaan älynneet jutun juonta, vaan juoksivat silti kohti, olisi tullut osumaa, jos en olisi puuttunut peliin. Päälle ne olisi juosseet. Sulo varsinkin alkoi loppujen lopuksi hyökkäillä ihan kunnolla ja jatkettiin sitten turvallisesti aidan takaa vielä hetki, kunnes ponilapset hiukan rauhoittuivat. Saivatpahan ainakin kaikki liikuntaa, vaikkei ehkä ollut kauhean hyvä idea sitten kuitenkaan.