Tässä hän on

Hän on täällä, Kambur frá Nevala. Eilen illalla kuuden maissa ajoi tallin pihaan auto kera kopin ja uuden ystäväni. Kopista sain purkaa reippaan ja hyvänkokoisen jäykkäjalkaisen varsan, joka vertyi hetkessä kun ympärillä oli niin paljon kaikkea mielenkiintoista. Pitkä matka oli kaverilla takana, mutta hyvin oli tyyppi siitä selvinnyt.

Hetki käveltiin pihalla ja lykättiin tyyppi nopeasti uuden kaverinsa seuraan. Sinne se käveli reippaasti, moikkasi kaverinsa suokkiruunan 4v ja jatkoi tarhan tutkimista rauhassa. Muutama rauhallinen juoksuspurtti nähtiin ja sen jälkeen kaverukset asettuivat heinätarjoilun ääreen nautiskelemaan. Niin fiksu varsa!

Kambur ja Leevi

Hyvillä mielin jätin kakaran uuteen kortteeriinsa kotiutumaan. Ihan en heti malttanut kuitenkaan kotiin lähteä vaan autoin vielä iltatallissa myöhemmin. Ihan ei jaksanut Kambur vielä pieneen ruoka-annokseensa keskittyä, kun ympärillä tapahtui kaikkea niin kiinnostavaa. Leevin kuppi sitten kiinnosti kyllä.

Tänään meninkin jo heti aamusta tallille auttamaan aamutallissa, jotta pääsin näkemään miten Kambur reagoi, kun karsinoissa asuvat hevoset viedään ulos. No ei paljon mitenkään. Kävi aidalla moikkaamassa ja poistui takavasemmalle heti kun heinätarjoilu alkoi pelata.

Ilmari ja Poku tutustumassa uuteen naapuriinsa

Näin hyvin pojat mahtuvat saman "pöydän" ääreen

Olin luvannut siivota karsinat, joten siinä oli samalla hyvä mahdollisuus tarkastella kakaran toimia. Karsinoissa meni aikaa reilusti normaalia kauemmin, kun jäin aina välillä tuijottelemaan tarhapihatolle päin. Ja olihan siinä kaikkea muutakin, kuten kengittäjä esimerkiksi. 

Hommat tehtyäni hain kakaran tarhasta ja ajattelin harjata. En halunnut laittaa sitä kuitenkaan kiinni mihinkään tai sulkea karsinaan, joten naru kädessä yritin epätoivoisesti harjalla sohia sinne päin, kun varsa vaan meni tohkeissaan tutkimaan kaikkia mahdollisia paikkoja. Eihän siitä tietenkään oikein mitään tullut. Kakara siis kentälle vapaaksi purkamaan energiaa.

Aikansa kenttää tutkittuaan ja muutaman spurtin otettuaan, tuli se luokseni ja pysyi lähes hievahtamatta paikallaan nautiskelemassa harjauksesta. Hyvin sain harjattua ihan koko ponin päästä varpaisiin ja selvittyä harjan ja hännänkin. Vähän se yritti samalla hoitaa minua, kun teki niin hyvää, mutta lopetti kun kielsin.

Kädessä tukko irtokarvoja, en siis roiku ponin harjassa kiinni :)

Harjauksen jälkeen käveltiin vielä pieni lenkki piha-alueella. Nätisti käveli kakara löysällä narulla, eikä edes yrittänyt ohitella. Katseli vaan korvat hörössä uteliaana ympärilleen. Ei innostunut edes, vaikka Leevi ottikin aika spurttia tarhassa. Hieno lapsi! Tykkään.

Kaikki kentällä otetut kuvat on ottanut Fanni Snellman. Kiitos!