sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Kyllä se siitä

Oltiin tänään Valkealassa sennentreeneissä. Tuija oli järjestänyt kunnon Rally-treenit kouvolalaisten harrastajien kanssa. Oli ihan tosi kivaa ja opettavaista taasen. Alokkaan rata oli jo rakennettu, kun pääsin paikalle. Samantien sitten tutustumaan ja melkein samantien suorittamaankin. Noah oli jotenkin ihmeen rauhallinen ja radalla kovin mielistelevä. Yritti liikaa, eikä keskittynyt kuuntelemaan, vaan teki mitä sattuu. Rata arvosteltiin ja eihän siellä isoja virheitä ollut, vaikkei se hyvältä tuntunutkaan ja 93 pistettä oli saldo.




Seuraavaksi avoimen rata, joka tehtiin Noksun kanssa myös. Sama meno jatkui, koira ei ollut oma itsensä. Pari -10 liikevirhettä, enkä lähtenyt uusimaan, kun koira oli niin outo. Pisteitä 80. Ihan tyytyväinen olin kuitenkin sinänsä, eka avoimen rata, enkä minä sekoillut kuin ekalla kyltillä. Nyt vaan taas huolestuttaa, ettei ole jotain vialla. Eilen Noah oli iltalenkillä jotenkin vaisu loppumatkasta ja vatsa löysällä. Tänään on vatsa ollut ok ja lenkilläkin ihan reipas, mutta kovasti halipulainen eli hakeutui vähän väliä rinnalle tuijottelemaan tai perään kävelemään. No, katsellaan katsellaan.

Peikko teki hallilla tottista ja olikin varsin pätevä. Keskittyikin häiriöstä huolimatta kohtuullisen hyvin. Vähän vilkuili ja haahuili, mutta pienen leikkituokion jälkeen jo toimi lähes moitteetta. No, murkku mikä murkku.

Seurasin myös pari voittajaluokan suoritusta ja kävin myös tutustumassa rataan ihan uteliaisuuttani, mikä olikin varsin opettavaista. Paljon tuli taas oppia ja uutta intoa. Kivaa oli.


Et nyt viittis ottaa niitä kuvia..

Tallilla on vierähtänyt tänä viikonloppuna myös aika monta tuntia. Eilen olin repsikkana ajolenkillä. Ensin oli vähän jännää ja suorastaan pelottavaa, kun hevosella tuntui virtaa olevan, enkä ole vuosiin kyydissä istunut, mutta äkkiä se ohi meni ja olikin tosi hauskaa. Vanha ravuri hieman kuumui kilpailutilanteesta, kun takana kiritti nuorempi kaveri. Kovaa mentiin ja vähän extreamiakin koettiin lumihangessa, kun käännyttiin väärälle tielle, jota ei sitten ollutkaan aurattu koko talvessa. Hevosen riisumisessa valjaista avustin sen minkä osasin, kun hetki jos toinenkin on vierähtänyt edellisestä kerrasta. Ei minusta varmaan haittaakaan ollut, tiedä sitten oliko hyötyäkään.

Ljúfurin kanssa tein vielä reilun tunnin lenkin, jonka jälkeen treenattiin vielä kentällä selkäännousua. Siihen harjaus ja vähän paskanluontia. Ja kas kummaa, reilu neljä tuntia oli hurahtanut hujauksessa. Kotona vielä koirapoikien kanssa lenkille ja ruokaa koirille sekä itselle. Siinä se päivä sitten olikin.


Ystävykset eilen Ljúfurin lenkin jälkeen

Tänään juoksutin Lurpan kentällä. Ravi oli taas hiukkasen hukassa, varsinkin vasempaan kierrokseen. Tölttiä tarjosi, kun ravia pyysi. Oikealle ravia saatiin joitain kierroksia, vasempaan muutama askel. Ohjasajoin myös joitain voltteja ja hieman kiemurauraa. Hyvin keskittyi tällä kertaa, mitä nyt hieman vilkuili, kun porukkaa alkoi enemmän liikuskella pihalla. Käytiin vielä pieni lenkki tiellä ja treenattiin taas sitä selkäännousua kentällä. Paskanluontia tänään pidemmän kaavan mukaan eli kaikki mitä sulaneen lumen altakin oli paljastunut. Ja taas olikin kaksi ja puoli tuntia mennyt. Hups.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti