Lomapuuhia

Kun olisi kerrankin aikaa kirjoitella, ei ole oikein ollut mitään mitä kirjoittaisi. Olen siis sananmukaisesti lomaillut. Ollaan me lenkillä käyty ja muutakin pikku puuhaa on ollut, muttei mitään kertomisen arvoista. Ei olla oikein treenattukaan. Mutta lomat on lepäämistä varten ja nyt on levätty. Hyvää se tekee kaikille.

Tänään käytiin taas vaihteeksi ihmisten ilmoilla lenkillä. Oikaistiin Huutjärven jään poikki kun se näytti jotenkin niin houkuttelevalta. Järvi on lähinnä lampi, kokoa ei kummoisesti ole, mutta sen verran että vähän pääsee irrottelemaan koiratkin. Siis jos ne haluaa.. Tänään oli taas sellainen päivä, että kokoajan sai käskeä menemään jaloista, huoh.. Keskellä lammikkoa Noahille tuli yht'äkkiä kauhea kiire. Hyvin määrätietoisesti se juoksi suoraan eteenpäin tasaisen tappavaa tahtia. Vähän ihmettelin, että mikä sille nyt tuli. No, pissahätä yllätti koiraskoiran ja eihän sitä nyt ilman puuta voi pissata. Se siis juoksi rantaan nostamaan koipea.

Jäälle menossa.. koirat olis tosin jo tulossa..

Ei ole kummoinen lätäkkö, ei

Ja aina se vaan tulee, enkä kertaakaan luokse kutsunut.. raivostuttavaa välillä

Pieni lenkki heitettiin pyörätietä ja vähän muutakin tietä, takaisin autolle palattiin taas järven poikki. Yhtään koiraa ei tällä kertaa vastaan tullut, mutta onneksi hajuja riitti. Olisihan niitä ohituksiakin taas saanut tulla kun ei niitä paljon kotikonnuilla tule. Paitsi eilen kun Marukin oli mukana. Ja koska se on taas palannut nuoruusaikaisiin tapoihinsa monessakin asiassa, kuten vanhuksilla on tapana, ohitus ei sujunut kovinkaan mallikkaasti kun vanha rouva huuteli hävyttömyyksiä. Ja koska vanha on vanha, eikä jalatkaan oikein enää ole kovin tukevat, ei auttanut kuin vetää huutavaa vanhusta rauhallisesti perässään ja toivoa parasta. Komentaminen on turhaa kun ei se mitään kuule ja vaikka kuulisikin, ei välitä. Se on välillä kyllä todella rasittava.. mutta silti niin rakas ♥

Tänään olin pitkästä aikaa taas ihan hevosen selässäkin. En oikeasti edes muista, koska olisin viimeksi ollut. Outoa, tiedän.. Mutta kun ei minulle ratsastus koskaan ole ollut SE juttu hevostelussa, niin vähiin on jäänyt. Tänään kuitenkin sain päähäni kammeta itseni Limpun selkään. Ihan vaan tarhassa ja ihan vaan hetkeksi. Harjattiin ja seurusteltiin ensin, sitten kaulanaru kaulaan ja poni kiven viereen. Ei ollut ihan niin helppo juttu kuin kesällä. Kun en päässyt selkään, niin en päässyt. Joku nuorempi ketterämpi olisi sinne kyllä vilahtanut vallankin vauhdikkaasti, mutten minä. Hermot meinasi mennä. Onneksi Limppu on halutessaan hyvinkin fiksu, eikä vetässyt palkokasvia hengityselimeensä moisesta säätämisestä. Pakko oli viimein hakea vesiastia lisäkorokkeeksi kivelle. Sitten vasta onnistuin.

Vähän aikaa vaan seisoskeltiin ja rapsuteltiin. Lähinnä minä tarvin rentoutushetkeä. Sitten liikkeelle. Ensin meni ihan hyvin. Poni meni sinne minne sen halusinkin menevän, lähinnä painoavuilla kun kaulanarussa ei Limpun mielestä ole rattia. Jarrut siitä onneksi senkin mielestä löytyy. Sitten sai Limppu vissiinkin tarpeekseen tai se kyllästyi Ljúfurin issikkamaiseen tapaan kävellä turpa hännässä kiinni, tiedä häntä, mutta portille alkoi poni kammeta. Siitä vielä päästiin pariin otteeseen liikkeelle, mutta ohjaus oli kadonnut kokonaan, joten kun se totteli edes sinne päin, annoin olla. Istuskelin vielä hetken selässä halailemassa ja rapsuttelemassa hienoa poniani. Ei ihan olisi uskonut muutama vuosi sitten, että moinen touhuilu noinkin vähillä vermeillä, tai jopa ilman, olisi mahdollista. On se vaan niin paras. Vielä namivenytykset selästä ja alas. Hyvä mieli.

Noksun kanssakin tehtiin tänään himppasen tottisjuttuja. Pakko oli kokeilla pysäytysliikkeitä BH:n tapaan ja hyvinhän ne sujui, ei siinä mitään. Mutta en minä silti aio koettani enää toistaa, ennen kuin siellä BH-kokeessa. Ei kauheasti kiinnosta opettaa koiralle toista tapaa suorittaa vain ja ainoastaan yhden BH:n takia, kun alusta asti on tehty minun pysähtymättä. Pientä säätöä pitäisi jaksaa tehdä, lähinnä ilmoittautumisessa ja paikalla makuussa, mutta koska niihin tarvitsen apua, se ei ole niin yksinkertaista ollenkaan kuin tämä yksikseen treenailu silloin kun siltä tuntuu. BH-koe on jo katsottu ja toinenkin, jos nimittäin kämmi käy.. Koskaan en ole nähnyt ketään hylättävän kaupunkiosuudella, mutta se voi hyvinkin muuttua...