Pätevä poni

Ai miten niin huomaa, että olen lomalla? Harvemminpa sitä joka päivä muuten mitään päivitettävää on, saati että ehtisi päivittää. Kivahan sitä kirjoitella olisi muutenkin säännöllisesti, kun kirjoittamisesta olen aina pitänyt, vaan aika on rajallista. Töistä kun kotiutuu puoli neljän jälkeen, tekee tallityöt, syö/tekee ruokaa, lenkittää kaikki sitä tarvitsevat nelijalkaiset ja yrittää vähän vielä jotain treenatakin, tekee iltatallin ja ehkä jotain kotitöitäkin joskus, onkin jo aika painua nukkumaan. Kello kun kumminkin soi joka aamu viiden huitteissa. No, itsepähän olen osani valinnut. Enkä siis valita.

Tänään ei ole satanut ihan koko päivää. Aamulla paistoi jopa aurinko. Niinpä nappasin herra islantilaisen ja appelsiinit narun päähän ja lähdin lenkille, suuntana Limpun entisen asuinpaikan kenttä 2,5 km:n päässä. Ratsastuskenttänähän se ei enää ole ollut vuosiin, mutta vielä siellä jotain voi tehdä, vaikka kentän reunat ovatkin täyttyneet jos jonkinmoisesta "tavarasta".

Ljufur käyttäytyi matkalla hyvin, ei hampsinut evästä tai ei ainakaan juurtunut joka kerta paikalleen jos jotain hampsasikin. Kyllä naruriimussa vaan on kummaa taikaa. Kentällä oli tarkoitus tehdä jotain ihan koulujuttuja ohjasajaen kun tuolla tienpäällä kaikki on niin erilaista. Helppohan se on kääntyä suuntaan X kun tiekin kääntyy suuntaan X tai väistää tien laidasta toiseen. Kentällä joutuu sekä kuski että poni keskittymään tosissaan.

Kentälle päästyämme aloin virittelemään ohjia ajoa varten, mutta Ljufur ehdottikin ympyrätyöskentelyä. Kerrankin olin kuulolla ja suostuin herran ehdotukseen. Poni siis ympyrälle. Käynnissä suunnanvaihtoja ja poni oli hyvin kuulolla, kunnes iski virtapiikki ja sitten mentiin. Olin juuri kaivanut kameran taskusta, joten ensimmäinen spurtti tuli ikuistettua vähän niin kuin vahingossa.

Yritin spurtin jälkeen saada esiin edes hieman jotain tunnistettavissa olevaa askellajia, mutta ihan ei mennyt niin kuin suunnittelin. No, löytyi se käynti sieltä sentään kumminkin. Muutaman kunnon spurtin jälkeen löytyi sitten viimein se kaunis ravi, joka tuolla herralla on. Muutamat kierrokset molempiin suuntiin reipasta ravia, kunnes viimein ryhdyttiin oikeisiin töihin.

Ensin kenttää ympäri, ohjasajaen siis. Vähän olikin vaikeaa mennä suoraan kun aidoista ei ollut apua. Kun se sujui, tehtiinkin koko rata leikkaa ja vaihdettiin suuntaa. Taas sai vähän hakea, mutta jo puolessa kierroksessa homma toimi. Täyskaarto ja suunnan vaihto. Nyt tehtiinkin joka kulmaan pieni voltti. Voltti oli Lurpasta helppo homma, mutta sen jälkeen suoralle jatkaminen hieman vaati keskustelua ensin alkuun. Vielä vähän kiemurauraa, joka toimi yllättävän hyvin kunhan minä olin tarkka avuissani. Heti kun olin vähänkään epäselvä pyynnöissäni, ponilla nousi pää ja alkoi hienoinen lapa edellä - kiihdytys, joka loppui heti kun taas ymmärsi minua. Pätevä poni!

Tehtiin vielä pieni lenkki peltoteillä ja vähän pellollakin, ennen kuin suunnattiin kotia kohti. Poni oli kohtuullisen hikinen, mutta kuivahti sopivasti kotimatkalla. Pihalla vielä tarkistettiin tilanne ja todettiin ettei loimea tarvi pukea. Karva oli kyllä päältä märkä, mutta ihoa vasten ihan kuiva kuitenkin. Huonohko kunto, paksu turkki ja vuodenaikaan nähden lämmin sää, niin eipä tuo paljoa tarvi jotta hikoaa.