Jalkavammoja ja väsymystä, ilon aiheitakin

Huoh, mikä viikko! Maanantaina oli ajatus ottaa koirat Ljúfurin kanssa lenkille, mutta loppujen lopuksi Ljúfur jäi talliin karsinaan siksi aikaa, kun  me oltiin koirien kanssa lenkillä. Juuri ennen kun läksin hakemaan ponia laitumelta, keksi Ilmari taas ajaa sen tiehensä. Ljúfur oli rauhallisesti syömässä ja joutui ottamaan aika äkkilähdön ja jotain tapahtui. Ihan en hyökkäystä loppuun asti nähnyt, kun menivät tarhakopin taakse piiloon hetkeksi. Ihan hyvin se laitumelta pihalle käveli, mutta kun oli hetken seissyt, ei oikea takanen enää oikein ottanut alle ollenkaan. Paniikki, itku. Ljúfur karsinaan ja koirien kanssa lenkille rauhoittumaan.

Vanha kuva (laitumellelaskusta), Ljúfur, Kambur ja Ilmari

Takaisin palattuani tunnin ja tuhansien kyyneleiden jälkeen, tallissa odotti oikeaa takasta lepuutteleva poni, joka käveli ontuen, mutta kuitenkin käveli. Helpotti. Mitään vammaa ei jalasta löytynyt. Hieman oli turvonnut. Pari kertaa sitä letkuttelin kylmällä vedellä ja pienoista paniikkia tuntien, noin neljän tunnin karsinalevon jälkeen, palautin sen laitumelle.

Seuraavana päivänä jalka vaikutti jo ihan entiseltään. Otin Luippiksen kuitenkin sisälle lepäämään muutamaksi tunniksi. Sillä aikaa puuhailin Kamburin kanssa. Kambur sai uudet suitset (ja kuolaimet) ensimmäistä kertaa päähänsä. Ei arvostanut.

Vaikka minulla onkin tarkoitus Korpun kanssa tehdä asiat alusta asti kuolaimetta hamaan loppuun asti, on niihin silti ihan hyvä totutella rauhassa. Koskaan ei voi tietää. Jos vaikka innostuu ihmisten ilmoille lähtemään ja kuolain on pakollinen. Kuolaimeksi ajattelin alunperin jotain suoraa kuolainta, mutta tuli sitten kuitenkin tällainen vähän kuin suoran ja kolmipalan välimuoto. Aika näyttää, onko hyvä vai ei.

Vaikka Korppu varsin mielellään kuolaimen suuhunsa ottikin, oli se silti sen mielestä vähän ällö ja sillä pitikin sitten pelata ihan urakalla. Lähdettiin sitten vähän kävelylle, jotta saisi muuta ajateltavaa. Riimu puettiin suitsien päälle ja naru tietty siihen kiinni. Aika äkkiä alkoi suu rauhoittumaan, kun nakkasin namia naamaan sopivin väiajoin ja annoin myös rouskutella ruohoa tien laidasta. Ihan hyvä alku kohti rentoa kuolaintuntumaa.

Keskiviikkona käytiin koirien kanssa pyörällä venerannassa rentoutumassa, kun ei tallille ollut samalla tavalla nyt kiire. Kivat hellekelit on olleet ja uiminen onkin ollut koirien pääasiallinen ilottelutapa. Ljúfurin kanssa kävin myöhemmin pienen ohjasajolenkin, ihan vaan katsoakseni, kuinka se liikkuu. Ja hyvinhän se liikkui. Hieman oli vino, mutta muuten ihan ok.

Kuva eiliseltä lenkiltä.

Torstaina jäi taas hevostelut hevostelematta, kun Ljúfur oli niin väsynyt, ettei pystyssä meinannut pysyä. Vein sen karsinaan ja se painui suorinta tietä vesiautomaatille ja joi. Ja joi. Ja vielä vaan joi. Ja sitten se sammui. Ilmari on ollut aika mahdoton viimeaikoina, kun se on päättänyt että Kambur on sen tamma ja sitä sitten pitää vahtia. Ja koska Kambur tulisi mielellään moikkaamaan minua ja/tai Ljúfuria, hyökkää Ilmari meidän kimppuun ajaakseen meidät pois tammansa luota. Olen joutunut esimerkiksi heittämään sitä aika isolla kivellä, että se jättää rauhaan. Ja räimimään raipalla. Ja silti se tulee vaan. Ei kivaa.

Lenkkeilin sitten koirien kanssa ihan kunnolla, sillä aikaa kun Luippis lepäsi ja hoidin Kamburin oikeaan takaseen ilmestyneen haavan.

Kuvituskuva, joka ei liity millään tavalla tarinaan :D 

Perjantaina olikin rankan viikon paras päivä. Perjantait usein ovat. Kamujen kanssa kimppamaastossa illalla. Ja Ljúfur oli niin hieno. Alkuun vähän kiihdytteli ja saikin mennä ensimmäisenä, mutta rauhoituttuaan kipitteli ihan mielellään vetohevosen perässä. Ravipätkillä sai valita askellajin, mutta yksi ihan mukiinmenevä ravipätkä saatiin loppumatkasta siltikin. Hieno Luippis.

Eilen olikin hieno keli ja koko päivä aikaa. Se siis käytettiin hyödyksi. Aamupäivästä ensin koirien kanssa hallille aksaamaan. Varsin hyviä olivat molemmat. Ihan pikatreenit tehtiin molemmille, kun oli aika kuuma, vaikka hallissa olikin viileämpää kuin ulkona. Siitä sitten taas reipas lenkki joen vartta pitkin, että pääsivät uimaan sopivin väliajoin.

Tallille lenkkeilyn jälkeen. Hain ensin Ljúfurin talliin ja sitten Kamburin hoidettavaksi. Pieni lenkkikin heitettiin Korpun kanssa, ennen kuin hoitelin Luippiksen ja käytiin rennolla lenkillä ohjasajaen. Illalla vielä koirien kanssa pyörälenkki. Tänään onkin sitten ollut ihan ok olla sisällä ukkosta paossa. No, oltiin me päivällä koirien kanssa mätsärissä hengaamassa ja Ljúfurin kävin rasvaamassa. Nyt on ukkoset menneet ohi, joten voisi vaikka lenkille ajatella lähtevänsä..