Parasta perjantai-illan viettoa koiraharrastajan silmin, on viettää ilta metsässä hyttysten syöttinä hyvässä seurassa. Perjantai-ilta meni siis hakutreeneissä neljän naisen ja kuuden koiran pitäessä hauskaa. Ja jos oli akoillakin kivaa, niin vielä kivempaa oli koirilla. Ja sitä on vaan niin hienoa katsella. Aina siitä vaan tulee yhtä hyvälle tuulelle. Tällä kertaa se tuli vielä niin tarpeeseen. Itku pääsi paniikkihäiriöistä poniinia pyydystellessä hyökkäyksen jäljiltä ja mieli oli maassa treeneihin lähtiessä, mutta kummasti sitä vaan piristyi jo ensimmäisen koiran kohdalla. Kiitos.
Noah pääsi iloittelemaan ensimmäisenä. Kolme valmiiksi piilotettua maalimiestä eli -naista oli piilotettuna kaseikkoon. Vauhtia oli, mutta myös järki pysyi vauhdissa mukana, mitä ihan en olisi uskonut. Niin vain kaikki löytyivät varsin vauhdikkaasti ja käytös sekä ilmaisut olivat esimerkillisiä. Pallon kanssa rämpätettiin pitkin metsää onnesta soikeana ja kun viimeisen maalihenkilön jälkeen sain pallon irrotettua koiraskoiran suusta, sai se vielä luvan pulahtaa soramonttuun uimaan. Ihan parasta Noahin mielestä, jonka elämän ykkösjutut ovat haku, pallot ja uiminen, sekä talvisin lumityöt ja lumipallot.
Peikkokin oli vallan pätevänä omalla vuorollaan. Se ei meinannut nahoissaan pysyä, kun sen autosta hain eli suunnittelemani haukuttelu jäi toteutumatta, kun se vaan pyöri ja hyöri ja intoili kaikkea muuta. Päästiin kuitenkin radalle suhteellisen kohtuullisessa järjestyksessä, missä odotti haamut etukulmissa. Ja sinne vilahti pikkukoira ja toimi juuri niin kuin on opetettu eli painui purkille maahan ja sai palkan. Kolme haamua ja viimeisenä peräänajo suorille palkoille oli illan saldo ja vielä sai pelata ja leikkiä ja seurustella mielin määrin hommien jälkeen. Hienosti siis meni. Ja pieni ilmaisutreenikin repuilla tuli tehtyä puoli vahingossa. Hieno pieni Peikko.
Mukavasti väsytti molempia kavereita loppu ilta kotosalla. Ei tarvinut kauheasti enää herroja viihdytellä. Ja ihan ajoissakin oltiin kotona, loppujen lopuksi. Ei huono. Ei huono ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti