Kesä jatkuu normaaleissa merkeissä. Helteet ovat ohi tällä erää, kylmä on kuin hitto. Myrskylläkin uhkailivat ja kyllähän se onkin tuullut, vaan ei nyt ihan myrskynnyt kuitenkaan.
Kambur lomailee ja tuntuu, että se kasvaa silmissä. Sekin tietty saattaa vaikuttaa näkymään, että hengailee aika paljon toisen harmaan seurassa, joka kuitenkin on puolta pienempi. Vaikka kyllä se Ljúfurin rinnallakin isolta näyttää. Lautasilta varsinkin näyttäisi olevan 10-15 senttiä Luippista korkeampi. Minkähänlainen monsteri siitä oikein kasvaa? No, sen aika näyttää. Parin vuoden päästä olemme jo paljon viisaampia.
 |
| Pena ja Korppu (Kuva Tuuli Jääskeläinen) |
Samalla kun olen käynyt hakemassa Ljúfuria, olen nakannut Kamburille kivennäiset/lisäproteiinin suuhun. Ne menevät muodossa "heppanamit" eli Eggersmann-yrttikivennäislisä ja Fortinut proteiinipatukka. Proteiinia ei saa päivittäin, kun sitä kuitenkin laidunruohossa pitäisi kuivaa enemmän olla, kivennäistä saa kyllä. Samalla olen alkanut ehdollistaa sitä naksulle ja aika nopsasti onkin tajunnut idean. Eilen pystyin jo palkitsemaan naksuttamalla luopumisesta, joka tarvitsi kyllä apua, mutta oppiipahan samalla senkin. Joo, viisaammat väittää, että luopuminen pitäisi opettaa ensin, mutta mepä tehdään näinpäin nyt kumminkin. Korppu kun ei oikein aina keskity, kakara kun on, niin näin tuntuu oppivan paremmin. Ja lopputulos se kai on tärkein tässäkin, ei se kuinka oikein hommat hoidetaan.
 |
| Korppu kivellä, Odin ajaa pois ja valtaa loppujen lopuksi kiven itselleen. (Kuva Inka Forsman) |
Ljúfur on ollut hiukan levoton ja säpsy. Sillä on ollut joku outo patti kaulassa ja se on selkeästi ollut myös kipeä. Mistä se on tullut ja mikä se on, ei mitään hajua. Nyt kuitenkin näyttäisi, että patti on sulamassa pois, eikä se enää ole yhtä arkakaan. Jotain ötökän puremaa epäilisin, kun mitään fyysistä vammaa ihosta ei löydy. No oli mitä oli, parempaan suuntaan ollaan menossa.
 |
| Tämäkin kuva Tuulin käsialaa |
Pienestä levottomuudesta huolimatta tai siitä johtuen, ollaan tehty kentällä hommia pari kertaa ihan "tosissaan". Ohjasajaen maanantaina varmaan vartin verran vähän taivuteltiin ja voi kuinka olikin poni kuuliainen ja mukava. Lähdettiin sitten vielä pienelle lenkille tielle. Ja vaikka levottomuutta on hoidettaessa ja muussa käsittelyssä, kuten että syöminen ei meinaa onnistua, kun ei vaan pysty, niin töihin keskittyy kyllä ihan hyvin ja rentoutuukin.
Tiistaina toistettiin sama ratsain ilman maastolenkkiä. Vaan nyt menikin aikaa jo paljon enemmän, kun poni oli varsin kiireinen. Alkuun kyllä kuunteli silti, mutta hetken kuluttua alkoi vähän mopo lähteä käsistä ja kaikki keskittyminen katosi ja poni vaan kaahotti ympäri kenttää lapa edellä. Kun siitä sitten kiemuraurilla ja pikku pikku volteilla saatiin kuunteluelimien toimintakyky palautettua ja poni hieman rentoutettua, lopetettiin kiireesti homma siihen.
 |
| Kaverikuva, Luips ja Ossi ♥ (kuva Tuuli) |
Koirien kanssa on tullut nyt pyöräiltyä, kun on ollut viileämpää. Itseasiassa minusta jo suorastaan kylmää, kun mittari näyttää +15 lukemia ja kylmä tuuli puhaltaa. Vaan koirat jaksaa juosta ja touhuta paljon paremmin, joten kai tässä jotain hyvääkin on tässä kylmyydessä. Huomenna olisi tarjolla vuoden ensimmäiset hakutreenit hyvässä seurassa. Ihan kiva nähdä, miten Peikon yleinen reipastuminen kaikessa näkyy tässä puuhassa. Aamusta siis normaalia vähemmän ruokaa ja illalla sitten herkkuja purkkiin ja eikun toivotaan parasta. Tarviikin kaivella purkkeja jo valmiiksi esiin, kun niillä ei juuri ole käyttöä ollut sitten viime syksyn. Ei siis käsitystä, missä ovat.
Enkä minä mitään esineruutua taikka jälkeä ole saanut aikaiseksi tehdä, mutta ihan nuo tyytyväisiltä vaikuttavat, vaikka lenkkeilyä kummempaa aktiviteettia ei olekaan ollut tarjolla. Näillä siis mennään nyt, myöhemmin ehkä toisella tapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti