Peikko on treenannut ahkerasti. Päivittäin tehdään pieniä pätkiä tottista pihalla tai sisällä. Yhteensä tottistreeniä tulee ehkä 10min/päivä. Lisäksi treenataan noutoa sisällä heittelemällä kapulaa ja leikkimällä palautuksessa. Luovutustakin ollaan tehty hintsusti. Sitten käydään vielä kentällä vähintään kerran viikossa, ohjatusti tai itsekseen. Edistystäkin on tapahtunut. Käskyt on otettu käyttöön ja joitakin se jo hyvin ymmärtääkin. Kaikki pysäytysliikkeet osaa hyvin pienehköstä käsimerkistä, samoin paikallaan pysyminen alkaa jo sujua pidempään kuin hetken. Seuraamisessa ollaan alettu lisätä käden nostoja tiheämmin ja matkaakin pidennetty, kun kyllästyminen ei iske enää niin helposti.
Metsässä mennään samalla kaavalla eli haamut näytetään yksi kerrallaan, pyöräytän Peikon ympäri pienen matkan päähän, jolloin maalimies siirtyy radan suuntaisesti eteenpäin. Palataan paikalle ja lähetys. Hyvin sujuu ja vauhtia piisaa. Seuraava askel onkin sitten haamut yhtä aikaa molemmille puolille. Ääntä ei vieläkään ole löytynyt, mutta tuntuisi siltä, ettei se kaukanakaan ole. Tänään hakutreenin jälkeen jo melkein haukkui, kun vedin sitä pois treenikaverin sylistä ja nakkien kimpusta ja pikkukoiraa alkoi ärsyttää, kun ei päässyt apajille. Pieni ääni tuli ja palkaksi siitä sai sitä nakkia. Kotonakin on ollut ihan jo lähellä sanoa jotain, muttei sitten vielä olekaan ollut siihen valmis. Elämme toistaiseksi toivossa.
Noah on tehnyt tottiksessa vain ja ainoastaan tunnetilatreenejä. Se käy siis kentällä leikkimässä hetken. Otan sen autosta ja jos sitä kiinnostaa enemmän mikä tahansa muu kuin minä ja tekeminen tai jos tunnetila on muuten ihan väärä, se joutuu samantien takaisin autoon ja Peikko pääsee sen sijaan tekemään. Ei se pakko ole jos ei kiinnosta. Kummasti alkaa kyllä kiinnostaa. Kateudessa on kumma voima. Tätä saatetaan tehdä kolmekin kertaa samalla reissulla ja leikki kestää kerrallaan vain hetken. Haittaa tästä tuskin on, hyödystä en mene takuuseen.
Metsässä Noahille on tehty periaatteessa myös tunnetilatreenejä eli motivointitreenejä. Viime viikonloppuna esimerkiksi kävi ensin katsomassa kun maalimiehet hilpaisivat metsään, muttei päässyt hakemaan niitä, vaan joutui takaisin autoon. Myöhemmin haki sitten etukulmista valmiit maalimiehet. Tänään olikin virtaa ihan hyvin ja vaikka juuri meidän vuorolla radalla seikkaili hirvikoira ja jouduttiin odottamaan jonkin aikaa, kunnes se oli poistettu jaloista, toimi Noah silti hyvin. Valmiita maalimiehiä oli kaksi, joista toinen umppari, kolmantena haamu. Kaikinpuolin entisenlaista työskentelyä tänään. Kokeeseenkin olin ajatellut mennä parin viikon päästä, mutta koe täyttyi vartissa, eikä siis päästy. No, oma koe kyseessä, joten menen sinne töihin ja treenaan samalla sen minkä pystyn.
Eilen oltiin naapuriseuran aksahallilla hengailemassa möllikisoissa. Kivaa oli ja tuttuja tavattiin. Peikko tapasi pienen pienen shipperke tytön ja yritti istua sen päälle. Onneksi Hippi 8 viikkoa oli varsin reipas tapaus, eikä ottanut nokkiinsa moisesta. Peikkohan on aina pyytänyt leikkiin kääntämällä takapuolensa, mutta nyt se on jostain keksinyt, että istahtaa sitten samalla. Siinä sitten jää milloin mitäkin alle, kuten eilen Hippi. Noahkin kävi hallissa ja vaikka siltä ensin meinasikin mennä hermot, kun nyt vaan oli liikaa kierroksia ja liikaa virikkeitä kerralla, niin loppujen lopuksi sekin käyttäytyi oikein hyvin.
Peikolla on joku murkku- tai uhmaikä, kun se on selkeästi alkanut kyseinalaistamaan asioita. Siinä missä se ennen hyppäsi autoon salamana heti kun luukku aukesi, niin nyt se kyselee onko oikeesti ihan pakko ja sille saa monta kertaa sanoa, ennen kuin tapahtuu. Monessa muussakin asiassa sama juttu, esimerkiksi sisälle tulossa. Diivaa se kiusaa kyllästymiseen asti ja haastaa minua hyppimällä päin ja näykkimällä. Eikä meinaa millään uskoa. Samasta saa olla sanomassa kokoajan. No, vähän liian kiltti se on ollutkin, eikä pienestä röyhkeydestä ole harrastuskoiralla ainakaan haittaa. Onneksi luoksetulossa ei ole ainakaan vielä tapahtunut mitään "unohduksia" ja se toimii toistaiseksi kuten kuuluukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti