Joka alkaa tosin olla lusittu. Ja samalla kaikki ylimääräiset vapaat ennen talvilomaa. Hyvinpä niitä on ollutkin. Viimeisen neljän viikon aikana olen ollut töissä yhteensä kuusi päivää. En kyllä yhtään valita. Kotona on kiva olla.
Kaksi päivää tuli vietettyä aika kokopäiväisesti naapuriseuran treenihallilla agilitykisoissa. Lauantaina kolmosilla kolme rataa, sunnuntaina ykkösillä ja kakkosilla kaksi rataa. Hienoja suorituksia, vanhoja kavereita ja uusia tuttavuuksia, unohtamatta ihanaisia pentuja, jotka olivat tutustumassa suureen maailmaan. Ei käynyt aika pitkäksi, kun Noahkin oli mukana ja vaati oman aikansa, vaikka autossa istuikin suurimmaksi osaksi. Olipa mukava viikonloppu. Ja saatoinpa tavata tulevan harrastuskaverini tulevan isänkin, joka olikin varsin mukava kaveri. Mutta siitä sitten enemmän, kunhan asia oikeasti on ajankohtainen. Vielä ei uskalla toivoa liikoja. Muutaman kerran kun on käynyt niin, ettei koko pentuetta ole sitten syystä tai toisesta syntynytkään ja pettymys on ollut valtavan suuri.
Tänään on sitten vietetty laiskaa päivää kotona löysäillen ja vähän tietty ulkoillenkin. Aika harvoin tosin tulee vietettyä loppiaista siten kuin tänään. Oltiin päivällä metsässä ja Diiva ja Noah kävivät uimassa. Treenattiin myös Noahin kanssa esineruutua, ihan tuossa "takamettässä" vaan. Ja pihalla hyppynoutoa. Käytiin illemmalla myös pyöräilemässä, mutta kelithän ovatkin varsin syksyiset.
Ihan on pikkasen erinäköistä tänä vuonna, kuin viime vuonna samaan aikaan. Silloinhan oli ihan täysi talvi ja olihan se jo ollutkin jonkin aikaa. Nyt ei ole talvesta tietoakaan. Tai no, tieto on ja se on sellainen, että ennusteiden mukaan perjantaina tulee eteläänkin talvi eli pari senttiä lunta ja hiukkasen pakkasta. Että sillä tavalla tänä vuonna... enkä vieläkään suostu valittamaan. Minä alan valittamaan vasta sitten kun minulla on taas liikaa lumitöitä ja jäätyviä vesiä.
 |
| Tämä on otettu tasan vuosi sitten loppiaislenkillä. |
 |
| Ja tämä tänään, samoin kuin uintikuvakin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti