Niin hullulta kuin se kuulostaakin, varsinkin kun talvi vasta alkoi, kevättä kohti mennään kovaa kyytiä. Tällä viikolla on ehtinyt jo melkein koko lenkin heittää ennen pimeän tuloa, kunhan vaan on lähtenyt rivakasti heti töistä tultua. Kylmää on kyllä ollut ja muutaman millin lumikerroksen myötä, muutenkin talvista.
Muuten viikko on ollut varsin tavanomainen. Lenkkeilyä, hiukan tottistelua pihalla tai lenkkeilyn lomassa, torpan lämmitystä ja muuta kotityötä. Kauheasti ei siis ole kerrottavaa, kun agilitytreenitkin päädyin jättämään väliin orastavan flunssan vuoksi. Hyvä että jätin. Se ei sitten kunnolla päälle tullutkaan, se flunssa, vaikka keskiviikkona olo olikin ihan järkyttävä.
Tänään on ollut talven kylmin päivä, toistaiseksi. Se tilanne voi vielä muuttua hyvinkin nopeasti. Lenkillä oltiin kumminkin ihan kunnon tovi, kokoonpanolla Diiva, Noah ja Ljúfur. Eikä tullut edes kylmä, kun oli kunnolla vaatetta päällä. Itseasiassa vähän liikaakin, tuli hiki. Ja vaikka kylmästä en pidäkään, hieno oli keli.
Niin ja tätä mieltä Noah oli vaatetuksesta. Jos takki ei katoa piehtaroimalla tai muuten vaan hankaamalla, sen täytyy kadota kun vaan juoksee tarpeeksi lujaa. No, ei se kadonnut ja koiraskoirakin taisi loppujen lopuksi olla ihan tyytyväinen lämpivän vaatteensa sisällä.
Alunperin oli tänään tarkoitus käydä tapaamassa sen mahdollisen uuden harrastuskaverin kasvattajaa sekä samalla tietysti äitikoiraa, mutta iloisen tapahtuman vuoksi, ei sitten mentykään. Äitikoiralla alkoi juoksu alkuviikosta ja se on tänään matkustanut valmiiksi sulhasensa luo odottelemaan oikeaa hetkeä. Jännittävää. Eli onhan meillä siis tälläkin viikolla jotain tavallisuudesta poikkeavaa sitten kumminkin ollut. Jäämme odottelemaan hyviä uutisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti