Niinhän siinä kävi, että talvi tuli kerralla kunnon myrskytuulen saattelemana. Onneksi lunta ei kuitenkaan tullut ihan niin paljoa kuin luvattiin, mutta lumitöiden verran kumminkin. Pakkastakin on kympin huitteilla eli kylmältä tuntuu. Eikä ihme kun vielä viikko sitten oli lämpötilat saman verran plussalla. Eroa on siis parinkymmenen asteen verran.
Koiria ei palele, ei ainakaan mustia. Marua palelee ilman takkia ja välillä takin kanssakin.
Mutta kun palelee, pääsee Maru sisälle kun Noah ja Diiva jatkavat riehumista tai lumitöitä...
Lumitöissä minulla onkin vallan reipas apulainen. Noah rakastaa lumitöitä. Noahista mielestä parasta maailmassa on lumityöt. Noah alkoi päivystää lumikolan vieressä heti kun maa muuttui valkoiseksi. Eilen aamullakin se kipitti suorinta tietä varaston nurkalle lumikolan viereen päivystämään kun päästin koirat ulos. Tänäänkin se on vahtinut lumikolaa useaan otteeseen. Se ei voi mitenkään ymmärtää, miksi me ei tehdä lumitöitä koko ajan kun lunta kerran on koko ajan. Naapurit on varmasti hyvillään, ettei me tehdä lumitöitä koko ajan. Puuha kun on kohtuullisen kovaäänistä. Noksun käsitys lumitöistä on se, että saalistetaan lumikolaa jatkuvasti kovaäänisesti komentaen ja ajoittain ammutaan kiinni kunnon murinan säestämänä. Ja se jaksaa ja jaksaa ja jaksaa, tuntitolkulla. Me ei siis eilen aamullakaan viitsitty ihan kello seitsemältä aloittaa, ettei herätetä koko kylää.
Ponipojilla ei myöskään taida olla mitään valittamista. Ei tarvi enää kävellä turveliejussa, eikä jäätyneessä koppuraisessa maassa. Pehmeällä lumella on niin paljon mukavampi kuljeskella. Heinää riittää, eikä emäntäkään ole kiusannut lenkkeilyllä tai muullakaan ohjatulla toiminnalla, toipilaita kun ovat. Kunnossahan nuo nyt jo tuntuvat olevan, mutta olen halunnut ottaa varman päälle, jottei sitten tule takapakkia. Varovainen liikutus alkanee ensi viikolla.
Noah pääsi tänään pitkästä aikaa vähän hakuilemaankin ja kyllä olikin kivaa. Kolme ilmaisuharjoitusta lyhyeltä matkalta ja vaikka intoa oli niin kohtuullisesti pysyi kuitenkin kasassa. Mieli olisi tehnyt loikkia ja moikata, muttei sitä kuitenkaan tehnyt. Luntakin tuli taivaan täydeltä juuri sopivasti samaan aikaan kun oltiin metsässä, muttei se meitä haitannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti