Maanantaina (10.9.) tallille ajatuksena se ratsutreeni edellistä päivää paremmalla onnella, mutta ihan lennosta ponia hakiessani päätinkin sitten lähteä kärryttelemään, koska väsytti sen verran reippaasti ja ajaminen on kuitenkin jo rutiinia kummallekin. Helpompaa siis, eikä tarvi niin keskittyä. Loppujen lopuksi saatiin seuraakin ja alkumatkan sai Korppu vetää taas kahta ihmistä. Lenkille ei pituutta tullut kovinkaan paljoa, mutta kunhan nyt edes vähän.
Tiistaina oli sadepäivä, enkä mennyt tallille. Koirien kanssa käytiin lenkillä, kun sade hiukan alkoi hellittää. Satoi kyllä lähes koko matkan, mutta vain vähän, mikä ei haittaa. Jos taivaan täydeltä tulee, sitten pysyn sisällä.
Keskiviikkona pääsi sitten taas myös Skorpan puuhailemaan. Tehtiin kentällä ensin pientä treeniä eli tällä kertaa vain renkaaseen astumista naksuttelemalla. Poni olisi halunnut jatkaa enemmänkin, kun sai väkisin vetää mukaansa, kun lopetettiin. Vaan pakko sen vaan oli tulla, kun koirat oli vielä lenkittämättä. Lähdettiin sitten vielä heittämään pieni lenkki niiden kanssa. Ihan hervoton tuuli oli, hyvä että pystyssä pysyi. Onneksi poni ei reagoi tuuleen.
Torstaina tehtiinkin sitten ihan kunnon reipas kärrylenkki, kun koko viikko oli menty niin kevyellä. Pitkästä aikaa hölkkäiltiinkin ihan hyvät pätkät, kun sateiden vuoksi osa teistä on hiukan pehmennyt. Pieni äksidentti kävi puolessa matkassa, kun poni meni jostain syystä polvilleen. Mitään ei sattunut ja matka jatkui, mutta alkaahan se heti epäilyttää, että jos on jotain vialla. Ei se kyllä kompuroinut tai mitään ja liikkuikin ihan hyvin. Varsinkin kotimatkalla, kun tallikaveri ohitti meidät. Pellon poikki mentiin sellaista haipakkaa, että kävi mielessä, josko pysähtyy lainkaan. Vaan hyvin toimi jarrut. Vielä kun ihan jo tallin nurkilla ohitettiin pikkuponit, niin sitten läksi, kun ravia pyysin. Varsin tyytyväisen oloinen poni palasi tallille.
Perjantaina tehtiin sitten vain porukalla kunnon lenkki eli poni ja koirat. Osittain metsässä rämpimistä, mikä tekee kaikille hyvää ja koska yhä tuulee, ei hirvikärpäsiäkään näkynyt. Tai sitten se johtui jostain muusta, sama se, kunhan pysyivät poissa.
Lauantaina tallille jo aamupäivästä. Poni laitumelta ja kärryjen eteen. Lähdettiin taas kunnon lenkille. Alkumatkasta tallikaveri ohitti meidät ja hiukan meinasi teinihevoinen kiihtyä, mutta kun tielle tultuamme käännyttiinkin meille vieraampaan suuntaan, unohtui kaveri saman tien ja korvat hörössä kipiteltiin menemään rennoissa tunnelmissa. Kambur on kyllästynyt tuttuihin reitteihin ja tällä kertaa mentiin siksi moottoritien toiselle puolelle ihan oikein kylälle. Jo oli ihmeteltävää ja tuttujakin tavattiin, kun yhdessä pihassa oli tallilta tuttuja pihahommissa. Kambur sai porkkanaa ja rapsutuksia, eikä olisi enää halunnut minnekään. Matka kuitenkin jatkui. Retkelle tuli pituutta yhteensä noin yhdeksän kilometriä ja hikikin tuli, kun piti hölkätä. Hyvä lenkki taas.
Kotiin kaupan kautta ja heti koirien kanssa lenkille. Käytiin pyöräilemässä viitisen kilometriä ja vaikka tuuli oli taas aika kova, ihan mukavaa oli. Alussa kyllä tuntui, ettei pääse eteenpäin ollenkaan, mutta kun käännyttiin ja tiekin oli suojaisempi, niin ihan hyvin onnistui. Eikä luvattu vesisadekaan alkanut ennen kuin vasta melkein pimeällä.
Sunnuntai oli ihanan aurinkoinen ja tuulikin oli hiukan tyyntynyt eli ei ihan myrskylukemissa enää puhaltanut, mutta tarpeeksi karkoittaakseen kaikki hirvikärpäset sun muut epämiellyttävät öttiäiset. Tallille taas ennen puoltapäivää. Korpun kanssa käytiin maastolenkillä vaihteeksi ratsain. Viime kerrasta olikin aikaa jo melkein kaksi viikkoa. Hiukan oli laiska kaveri tällä kertaa, mutta muuten meni hyvin kyllä. Harjoiteltiin ravaamista nyt hiukan enemmän kuin vain siirtymisiä ja hyvin alkaa sujua. Ihan huippu heppu.
Koirien kanssa käytiin taas pyörälenkillä, vaihteeksi vaan hiukan toisessa suunnassa kuin yleensä. Varmaan sellainen kuutisen kilometriä tuli matkaa, viisi nyt varmasti ainakin. Noah käy taas ihan turhan kuumana kaikessa tekemisessä heti kun loma loppui. Lomalla se oli sellainen aika normaali koira, joka vain innostui. Nyt se on taas suorastaan sekopäinen ja kiihtyy ihan kaikesta niin, että väsyttää itsensä jo 10 minuutissa. Huoh. No, minkäs teet. Sellainen se nyt vaan on. Seuraavaa lomaa odotellessa..
Keskiviikkona pääsi sitten taas myös Skorpan puuhailemaan. Tehtiin kentällä ensin pientä treeniä eli tällä kertaa vain renkaaseen astumista naksuttelemalla. Poni olisi halunnut jatkaa enemmänkin, kun sai väkisin vetää mukaansa, kun lopetettiin. Vaan pakko sen vaan oli tulla, kun koirat oli vielä lenkittämättä. Lähdettiin sitten vielä heittämään pieni lenkki niiden kanssa. Ihan hervoton tuuli oli, hyvä että pystyssä pysyi. Onneksi poni ei reagoi tuuleen.
Torstaina tehtiinkin sitten ihan kunnon reipas kärrylenkki, kun koko viikko oli menty niin kevyellä. Pitkästä aikaa hölkkäiltiinkin ihan hyvät pätkät, kun sateiden vuoksi osa teistä on hiukan pehmennyt. Pieni äksidentti kävi puolessa matkassa, kun poni meni jostain syystä polvilleen. Mitään ei sattunut ja matka jatkui, mutta alkaahan se heti epäilyttää, että jos on jotain vialla. Ei se kyllä kompuroinut tai mitään ja liikkuikin ihan hyvin. Varsinkin kotimatkalla, kun tallikaveri ohitti meidät. Pellon poikki mentiin sellaista haipakkaa, että kävi mielessä, josko pysähtyy lainkaan. Vaan hyvin toimi jarrut. Vielä kun ihan jo tallin nurkilla ohitettiin pikkuponit, niin sitten läksi, kun ravia pyysin. Varsin tyytyväisen oloinen poni palasi tallille.
Perjantaina tehtiin sitten vain porukalla kunnon lenkki eli poni ja koirat. Osittain metsässä rämpimistä, mikä tekee kaikille hyvää ja koska yhä tuulee, ei hirvikärpäsiäkään näkynyt. Tai sitten se johtui jostain muusta, sama se, kunhan pysyivät poissa.
Lauantaina tallille jo aamupäivästä. Poni laitumelta ja kärryjen eteen. Lähdettiin taas kunnon lenkille. Alkumatkasta tallikaveri ohitti meidät ja hiukan meinasi teinihevoinen kiihtyä, mutta kun tielle tultuamme käännyttiinkin meille vieraampaan suuntaan, unohtui kaveri saman tien ja korvat hörössä kipiteltiin menemään rennoissa tunnelmissa. Kambur on kyllästynyt tuttuihin reitteihin ja tällä kertaa mentiin siksi moottoritien toiselle puolelle ihan oikein kylälle. Jo oli ihmeteltävää ja tuttujakin tavattiin, kun yhdessä pihassa oli tallilta tuttuja pihahommissa. Kambur sai porkkanaa ja rapsutuksia, eikä olisi enää halunnut minnekään. Matka kuitenkin jatkui. Retkelle tuli pituutta yhteensä noin yhdeksän kilometriä ja hikikin tuli, kun piti hölkätä. Hyvä lenkki taas.
Kotiin kaupan kautta ja heti koirien kanssa lenkille. Käytiin pyöräilemässä viitisen kilometriä ja vaikka tuuli oli taas aika kova, ihan mukavaa oli. Alussa kyllä tuntui, ettei pääse eteenpäin ollenkaan, mutta kun käännyttiin ja tiekin oli suojaisempi, niin ihan hyvin onnistui. Eikä luvattu vesisadekaan alkanut ennen kuin vasta melkein pimeällä.
Sunnuntai oli ihanan aurinkoinen ja tuulikin oli hiukan tyyntynyt eli ei ihan myrskylukemissa enää puhaltanut, mutta tarpeeksi karkoittaakseen kaikki hirvikärpäset sun muut epämiellyttävät öttiäiset. Tallille taas ennen puoltapäivää. Korpun kanssa käytiin maastolenkillä vaihteeksi ratsain. Viime kerrasta olikin aikaa jo melkein kaksi viikkoa. Hiukan oli laiska kaveri tällä kertaa, mutta muuten meni hyvin kyllä. Harjoiteltiin ravaamista nyt hiukan enemmän kuin vain siirtymisiä ja hyvin alkaa sujua. Ihan huippu heppu.
Koirien kanssa käytiin taas pyörälenkillä, vaihteeksi vaan hiukan toisessa suunnassa kuin yleensä. Varmaan sellainen kuutisen kilometriä tuli matkaa, viisi nyt varmasti ainakin. Noah käy taas ihan turhan kuumana kaikessa tekemisessä heti kun loma loppui. Lomalla se oli sellainen aika normaali koira, joka vain innostui. Nyt se on taas suorastaan sekopäinen ja kiihtyy ihan kaikesta niin, että väsyttää itsensä jo 10 minuutissa. Huoh. No, minkäs teet. Sellainen se nyt vaan on. Seuraavaa lomaa odotellessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti