Maanantai (17.9.) oli sadepäivä, eikä ollut tarkoitus mennä tallille, mutta menin kuitenkin. Tallilla oli päätetty ottaa hevoset laitumelta ja koska Kambur ei voinut mennä omaan talvikortteeriinsa, kun Ljúfur on siellä vielä, vaati hiukan järjestelyjä. Kamburille löytyi onneksi pienen keskustelun jälkeen väliaikainen paikka entisestä pihattotarhastaan suokkipoikien kaverina. Ljúfurin tilanne vaati hiukan enemmän ja muutaman puhelun jälkeen sille on nyt varattuna aika viimeiselle matkalle ensi maanantaina, kun ei aiemminkaan onnistunut. Hurja ahdistus ja itku. Aika monta eläintä olen viimeiselle matkalle tässä vuosien varrella toimittanut, mutta ikinä ei ole näin tiukkaa tehnyt. Mutta kai tämä tästä helpottaa ennemmin tai myöhemmin.
Tiistaina tallille sitten ihan suunnitellusti. Kambur pääsi kokeilemaan lainakärryjä, kun omat on aika etupainoiset ja ovat viime aikoina aiheuttaneet silojen taakse pienet nestekertymät, jotka sulavat kyllä oitis, kun vermeet on purettu pois. Ei silti ehkä ihan hyväkään juttu. Näillä kärryillä ei moisia tullut ja ponikin tuntui tykkäävän. Minä vaan en tykännyt. Penkki on minulle aivan liian korkea ja kovat reunat painavat reisiin. Kori taas on matalampi kuin omissa, joten ihan sellaisissa maastoissa ei niillä ajella mihin olen tottunut. Tehtiin ihan hyvän mittainen lenkki kuitenkin kohtuullisilla hölkkäpätkillä, vaikkei kaukana käytykään. Kunhan pyörittiin kotinurkilla.
Keskiviikkona tehtiin pitkä lenkki koirien ja Korpun kanssa. Aurinko paistoi ja tuuli juuri sen verran, ettei ollut haitaksi, mutta piti kuitenkin ötökät (lue hirvikärpäset) loitolla. Täydellistä. Pieni äksidenttikin sattui, kun ylitettiin isoa ojaa. Noah oli jäänyt tapansa mukaan taakse ja kun käskytin sitä eteen, Korppu hyppäsikin jo, eikä Noah kerennyt ihan alta pois. Etuset osui kylkeen ja Noksu pelästyi, muttei tuntunut satuttaneen itseään. Hyvin Kambur kyllä väisti, kun tunsi koiran jäävän alle, vaikka ensin näyttikin, että hyppää ihan päälle.
Torstaina käytiin taas Korpun kanssa kärryttelemässä. Oli ajatus juoksuttaa ja lykkäsinkin sen kentälle, vaan oli raukka niin jumissa taas takaosastaan savisessa tarhassa seisoskelusta, että muutettiin suunnitelmaa. Jalkojen pesussa meni sen verran aikaa, että melkein meinasikin sitten pimeä yllättää. Vaan poni vertyi ja näytti jo paljon paremmalta tallille palatessa. Arnikaa vielä pahimpiin paikkoihin ja poni pihattoon. Pimeä oli jo kun kotiin ajelin, mutta kävin vielä kuitenkin koirien kanssa pienen pissalenkin heittämässä.
Perjantaina tuli tallilta aamulla viesti, että Kamburia jahdataan pihatossa parivuotiaan toimesta ja on ihan läkähdyksissä. Totesin, että hyvä kun saa liikuntaa. Johan se on ihan jumissa kaikesta seisomisesta kuratarhassa. Se sitten kuitenkin siirrettiin laitumelle, mikä on ihan ok sekin, muttei olisi tarvinut kyllä. Muutama päivä enää kuitenkin ja sitten se pääsee jo omaan pihattoonsa. Siellä se kuitenkin tyytyväisenä laiduntaa nyt, eikä ole enää jumissakaan juuri lainkaan, vaikka olin jo valmistautunut hoitamaan sitä ihan pitkän kaavan mukaan kaiken selkään hyppimisen jäljiltä. Vaan ei, selkeästi on parempi kun on liikkunut. Hyvä näin. Käytiin sitten pienellä lenkillä koirien kanssa vielä illalla. Lämmintä oli, liki +20 eikä edes tuullut paljoa. Kummallinen vuosi ollut. Jo viisi kuukautta lämmintä putkeen ja kohtuu kuivaakin. En valita.
Lauantai meni taas aamusta pitkäksi, vaikka heräsinkin suht ajoissa. Vaan kun ei jaksanut muuta kuin olla vaan. Iltapäivästä kuitenkin tallille, myrskystä huolimatta. Poni laitumelta kentälle. Ihan vaan muutama kierros rentoa hölkkää, kun halusin nähdä kuinka se liikkuu. Ja hyvinhän se liikkui, paremmin kuin hyvin, ja kuuntelikin ihan hienosti. Stten pikainen harjaus ja hännän pesu. Kaikki valkoiset osat alkavat olla aika pinttyneen likaisia, myös häntä, joten aloitettiin puhdistus sitten siitä. Ja todettiin, että tarvii järeämpiä aineita. Käytiin vielä lenkillä koirien kanssa. Tuuli oli ihan hervoton ja välillä tuli vettä taivaan täydeltä, mutta yhä on kohtuu lämmin ja paistoi se aurinkokin ajoittain. Ei yhtään pöllömpi keli kuitenkaan, kun viime syksyyn vertaa.
Sunnuntaina keli oli kylmentynyt viimein syksyiseksi, tuuli puhalsi yhä myrskylukemissa, mutta sadetta saatiin vain aamusta. Tallille oli parin tallikaverin kanssa sovittu treffit puolille päivin. Kimppamaastoilua siis ohjelmassa. Korppu pääsi mukaan kärryt perässään, koska tehtiin 11km:n lenkki, eikä se ratsain ole siihen vielä valmis. Eikä oikein muutenkaan, kun nopeammat askellajit on vielä hiukan keskentekoiset kuski selässä. Hienosti pysyi poni isompiensa vauhdissa ja jaksoi hyvin. Turhan vähän hikoili kyllä, mutta viileämpi keli toivottavasti oli tähän syynä. Suurin osa käveltiin, mutta otettiin myös hölkkä pätkää ja laukkaakin.
Illalla kävin vielä koirien kanssa tuolla talon takana menevällä metsätiellä lenkkeilemässä. Kotiin tuomisina ei ollut tällä kertaa yhtään hirvikärpästä, vaikka tuulikin oli jo tyyntynyt. Sen sijaan mukaan tarttui muutama karvarousku ja ihan tien vierestä. Metsän puolella en edes käynyt, tiedä kuinka paljon niitä siellä olisi ollut. Nyt koirat makaavat ja odottavat ruokaa ja minä valmistaudun ensi viikkoon.
 |
| Dali ja Ljúfur, laidunkaverukset (kuva Fanni Snellman) |
Tiistaina tallille sitten ihan suunnitellusti. Kambur pääsi kokeilemaan lainakärryjä, kun omat on aika etupainoiset ja ovat viime aikoina aiheuttaneet silojen taakse pienet nestekertymät, jotka sulavat kyllä oitis, kun vermeet on purettu pois. Ei silti ehkä ihan hyväkään juttu. Näillä kärryillä ei moisia tullut ja ponikin tuntui tykkäävän. Minä vaan en tykännyt. Penkki on minulle aivan liian korkea ja kovat reunat painavat reisiin. Kori taas on matalampi kuin omissa, joten ihan sellaisissa maastoissa ei niillä ajella mihin olen tottunut. Tehtiin ihan hyvän mittainen lenkki kuitenkin kohtuullisilla hölkkäpätkillä, vaikkei kaukana käytykään. Kunhan pyörittiin kotinurkilla.
Keskiviikkona tehtiin pitkä lenkki koirien ja Korpun kanssa. Aurinko paistoi ja tuuli juuri sen verran, ettei ollut haitaksi, mutta piti kuitenkin ötökät (lue hirvikärpäset) loitolla. Täydellistä. Pieni äksidenttikin sattui, kun ylitettiin isoa ojaa. Noah oli jäänyt tapansa mukaan taakse ja kun käskytin sitä eteen, Korppu hyppäsikin jo, eikä Noah kerennyt ihan alta pois. Etuset osui kylkeen ja Noksu pelästyi, muttei tuntunut satuttaneen itseään. Hyvin Kambur kyllä väisti, kun tunsi koiran jäävän alle, vaikka ensin näyttikin, että hyppää ihan päälle.
Torstaina käytiin taas Korpun kanssa kärryttelemässä. Oli ajatus juoksuttaa ja lykkäsinkin sen kentälle, vaan oli raukka niin jumissa taas takaosastaan savisessa tarhassa seisoskelusta, että muutettiin suunnitelmaa. Jalkojen pesussa meni sen verran aikaa, että melkein meinasikin sitten pimeä yllättää. Vaan poni vertyi ja näytti jo paljon paremmalta tallille palatessa. Arnikaa vielä pahimpiin paikkoihin ja poni pihattoon. Pimeä oli jo kun kotiin ajelin, mutta kävin vielä kuitenkin koirien kanssa pienen pissalenkin heittämässä.
 |
| Ihan ei enää valo riittänyt kunnon kuviin. Tässä jo "kotiin" tulossa. |
Perjantaina tuli tallilta aamulla viesti, että Kamburia jahdataan pihatossa parivuotiaan toimesta ja on ihan läkähdyksissä. Totesin, että hyvä kun saa liikuntaa. Johan se on ihan jumissa kaikesta seisomisesta kuratarhassa. Se sitten kuitenkin siirrettiin laitumelle, mikä on ihan ok sekin, muttei olisi tarvinut kyllä. Muutama päivä enää kuitenkin ja sitten se pääsee jo omaan pihattoonsa. Siellä se kuitenkin tyytyväisenä laiduntaa nyt, eikä ole enää jumissakaan juuri lainkaan, vaikka olin jo valmistautunut hoitamaan sitä ihan pitkän kaavan mukaan kaiken selkään hyppimisen jäljiltä. Vaan ei, selkeästi on parempi kun on liikkunut. Hyvä näin. Käytiin sitten pienellä lenkillä koirien kanssa vielä illalla. Lämmintä oli, liki +20 eikä edes tuullut paljoa. Kummallinen vuosi ollut. Jo viisi kuukautta lämmintä putkeen ja kohtuu kuivaakin. En valita.
Lauantai meni taas aamusta pitkäksi, vaikka heräsinkin suht ajoissa. Vaan kun ei jaksanut muuta kuin olla vaan. Iltapäivästä kuitenkin tallille, myrskystä huolimatta. Poni laitumelta kentälle. Ihan vaan muutama kierros rentoa hölkkää, kun halusin nähdä kuinka se liikkuu. Ja hyvinhän se liikkui, paremmin kuin hyvin, ja kuuntelikin ihan hienosti. Stten pikainen harjaus ja hännän pesu. Kaikki valkoiset osat alkavat olla aika pinttyneen likaisia, myös häntä, joten aloitettiin puhdistus sitten siitä. Ja todettiin, että tarvii järeämpiä aineita. Käytiin vielä lenkillä koirien kanssa. Tuuli oli ihan hervoton ja välillä tuli vettä taivaan täydeltä, mutta yhä on kohtuu lämmin ja paistoi se aurinkokin ajoittain. Ei yhtään pöllömpi keli kuitenkaan, kun viime syksyyn vertaa.
Sunnuntaina keli oli kylmentynyt viimein syksyiseksi, tuuli puhalsi yhä myrskylukemissa, mutta sadetta saatiin vain aamusta. Tallille oli parin tallikaverin kanssa sovittu treffit puolille päivin. Kimppamaastoilua siis ohjelmassa. Korppu pääsi mukaan kärryt perässään, koska tehtiin 11km:n lenkki, eikä se ratsain ole siihen vielä valmis. Eikä oikein muutenkaan, kun nopeammat askellajit on vielä hiukan keskentekoiset kuski selässä. Hienosti pysyi poni isompiensa vauhdissa ja jaksoi hyvin. Turhan vähän hikoili kyllä, mutta viileämpi keli toivottavasti oli tähän syynä. Suurin osa käveltiin, mutta otettiin myös hölkkä pätkää ja laukkaakin.
Illalla kävin vielä koirien kanssa tuolla talon takana menevällä metsätiellä lenkkeilemässä. Kotiin tuomisina ei ollut tällä kertaa yhtään hirvikärpästä, vaikka tuulikin oli jo tyyntynyt. Sen sijaan mukaan tarttui muutama karvarousku ja ihan tien vierestä. Metsän puolella en edes käynyt, tiedä kuinka paljon niitä siellä olisi ollut. Nyt koirat makaavat ja odottavat ruokaa ja minä valmistaudun ensi viikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti