sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Talvi tuli sittenkin

31.1. keskiviikko

Tammikuun viimeinen päivä. Ihan huikea keli. Pakkasta kympin paikkeilla, lähes tyyni, aurinkokin näyttäytyi. Ponit irrottelivat hetken laitumella. Vähän painivat, ei sen kummempaa. Ei ollut isommin ylimääräistä energiaa. Kamburin maha on ihan ruikulilla, mutta Ljúfurin lähes normaali, eikä se pumppaa yhtään. Taisin siis vain kuvitella.

Käytiin vielä tunnin rauhallinen lenkki kylillä nauttimassa auringosta ja hienosta talvikelistä.

Ilma oli todellakin upea ja vaikka kuvissa pilviä onkin, paistoi aurinko välillä ihan kirkkaaltakin taivaalta. Koirien kanssa en enää valoisalla lenkille ehtinyt, kun päivääni kuului myös tallitöitä vaihteeksi, mutta täysikuu takasi illallakin ihan hienon kelin. Käytiin taas pieni lenkki ihmisten ilmoilla iltasella, nauttimassa katuvaloista ja täysikuusta.

1.2. torstai

Lunta vaakatasossa. Tallilla kävin vain heittämässä poneille ruoat. Jos Ljúfur ei olisi lääkekuurilla yhä, en olisi varmaan edes mennyt.

Koirien päivään kuului lumitöiden lisäksi lenkkeilyä iltapimeällä. Hieman haasteellista, kun pikkuteistä osa oli kokonaan auraamatta ja kylän päätiekin (kuvassa) oli aurattu joskus aikoja sitten. Otsalamppukin sai aikaan saman efektin kuin auton valot lumipyryssä eli näkyväisyys aikalailla nolla. Siihen kun vielä lisätään suoraan silmiin satava lumi, niin.. No, koirilla ainakin oli hauskaa. 

2.2. perjantai

Päivällä käytiin koirien kanssa Kotkan suunnalla lenkillä. Tehtiin reipas 1,5 tunnin lenkki vanhoilla kotikulmilla, missä asuin tänne suunnalle muuttaessani. Pyörätietä on tullut lisää ja talojakin sinne tänne, mutta muuten maisemat olivat varsin tuttuja. 

Kotona kävin syömässä ennen kuin suuntasin tallille. Ponit pikaisesti pihatosta, kun olin ensin kaivanut kärryt hangesta. Nopea harjaus Kamburille, lähinnä silojen kohdalta, ja vehkeet niskaan. Kello puoli neljä saavuin tallille ja neljältä jo startattiin. En yleensä tykkää hätäillä hevosten kanssa, mutta koska pimeä painoi päälle, niin yritin kiirehtiä. Nyt ehdittiin lenkki heittää ilman otsalampun apua, vaikka aika pimeää jo olikin palatessamme. Ljúfurkin jaksoi hyvin kipitellä, ei tarvinut perässä vetää ja Kamburkin oli ihan reipas. Molemmilla on vielä mahat turvoksissa ja "perästä kuuluu", mutta ripulia ei ole enää kummallakaan.

3.2. lauantai

Tänäänkin meni tallilla suurin osa päivästä. Hups. Tallitöitäkin oli ohjelmassa, mutta ehdittiin me lenkillekin. Tällä kokoonpanolla taas tänään. Kiva keli, pakkanen kiristyy, mutta toistaiseksi ei tuule. Sitäkin ovat lupailleet. Harmi. Pakkanen ja tuuli yhdessä, varsinkin täällä meren rannalla, ei hyvä. Ljúfur sai tänään viimeisen lääkeannoksensa ja nyt pidetään sormet ja varpaatkin ristissä, etteivät oireet palaa. Yrtit toki ovat käytössä jatkossakin, mutta lääkkeistä pidetään nyt taukoa. Tautihan ei parane, joten tilanteen mukaan edetään päivä kerrallaan.

Lenkin jälkeen alkoi olla jo niin nälkä ja väsy ja kylmäkin, että Kambur joutui vain juoksemaan kentälle. Jonkin tovin sai taas säätää, ennen kuin alkoi kuunnella, mutta ei me taas olla näitä ympyräjuttuja päästy aikoihin tekemäänkään, kun kenttä ei ole ollut kengättömälle juoksutuskunnossa. Käytiin pienellä kävelyllä vielä lopuksi, mutta aika helpolla pääsi Skorpan tänään.

4.2. sunnuntai

Tänään ei päässyt teinihevoinen ihan niin helpolla. Pikkasen meinasi ensin olla pöllöilyenergiaa, mutta kun kantattiinkin pellolle umpihankeen, jäi pöllöilyt aika pikaisesti sinne peltoon. Pari kilometriä pellossa ja pari auratulla tiellä taisi olla juuri sopivasti, kun jaksoi vielä kotimatkallakin hölkkäillä. 

Ljúfur pääsi tänään vuorostaan helpolla, kun minä aloin olla jo niin umpijäässä (-12 ja pohjoistuuli). Se siis joutui vain pyörimään kymmenisen minuuttia pellolla narun nokassa, jotta saatiin lima irtoamaan. Siihen lisäksi kotimatka pidemmän kaavan kautta eli yhteensä noin puoli tuntia.

Hetken kotona lämmiteltyäni ja vähän tankattuani, läksin vielä koirien kanssa kohti auringonlaskua. Kuva ei anna oikeutta kauniille väreille ja olihan jo oikeastaan lähes pimeääkin. Otsalamppua ei kuitenkaan tarvittu. Eikä tullut kylmäkään, kun tuuli oli jo hieman tyyntynyt. Vähän vaan naamaa paleli. Nyt löysäilyä loppu ilta ja huomenna taas työmaalle. Nopsasti se loma meni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti