keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Liukastelua

Se sitten lauhtui tuo ilma ihan kunnolla ja nyt onkin ollut jäätävän liukasta. Kengättömän ponin kanssa ei juuri ole asiaa mihinkään, eikä oikein itselläkään ilman nastoja. Eilen olin nastatta liikkeellä koko lauman kanssa ja kaaduin kolme kertaa. Poni onneksi pysyi pystyssä, vaikka tiukkaa tekikin ajoittain. Koirilla ei ongelmia ollut, mutta jotenkin siellä metsässä rymytessään molemmat saivat tassuihinsa vuotavia naarmuja. Ei ne tuntuneet tahtia haittaavan, eikä vuotokaan kestänyt kuin hetken. Nyt niitä ei enää edes löydy, vaikka kuinka yrittää tihrustaa.




Viime viikolla sain vihdoin kotiin FB-ryhmästä käytettynä ostamani rungottoman satulan. Limpun omahan oli Ljúfurille iso ja menikin vaihdokkina issikkajoustiksen ex-omistajalle. Tämä joustorunkoinen issikkasatula on Luippikselle juuri passeli, mutta minun ahterini ei siitä erityisesti tykkää. Niimpä etsiskelin jo tovin rungotonta halpista. Nyt se on sitten kotona ja oikein tyytyväinen olen. Onhan se iso tuon lyhyeen selkään, mutta rungottomana istuu kuitenkin hyvin, kunhan kuski osuu oikeaan paikkaan selässä. Ja on muuten ihan hervottoman hyvä istua. Ihan kuin olisi kotiin tullut, niin tuntui tutulta. Harmittavasti kokeilut rajoittuvat toistaiseksi paikallaan seisovan ponin selässä istuskeluun tuon liukkauden vuoksi, mutta jos vaikka huomenna sitten. Kenttä kun on jotakuinkin taas käyttökunnossa.


Tällainen tämä siis on. Kuva on myyjän käsialaa, itse ei ole tullut kuvattua.

Jos tämä nyt sitten kuitenkin liikkeessä osoittautuu sopimattomaksi, on sitä yksi tallilaisista hiukan kiinnostunut omalleen kokeilemaan. Joten eiköhän se silti selän itselleen löydä, vaikkei meillä pelittäisikään. Tosin minä en ehkä ole valmis luopumaan, koska tästä minun ahterini tykkäsi kovasti. Kunhan nyt vain nuo tiet sulaisivat tai tulisi kunnolla sitä lunta, että pääsisi maastoilemaan. Pari kovin keväistä päivääkin jo oli, muttei se nyt ihan vielä kevät kuitenkaan ole. Lumetkin suli lähes kaikki pois. Eilen taas satoi hiukan lisää ja nyt sitten se jääkerros on vielä piilotettukin. Taluttaen uskallan tuolla vielä jotenkin liikkua, mutta selästä ei tulisi mieleenkään. Eikä oikein ohjasajaenkaan. Työt saa siis odottaa parempaa keliä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti