maanantai 16. helmikuuta 2015

Elämä jatkuu

Lomat on lusittu ja uusi arki alkanut. Hieman vaatii vielä opettelua aikataulutus, niin että ehtii koirat lenkittää ja poninkin vielä. Tosin ponista ei taida olla suurta huolta. Se kun sai eilen uuden ystävän. Nelivuotiaaksi juuri kääntynyt tuore ruuna pääsi pois sairastarhasta ruunaushaavoja parantelemasta ja muutti takaisin pihattoon, minne siis Ljúfur muutti keskiviikkona. Hyvin tulivat pojat heti juttuun, eikä mitään suurta draamaa nähty. Lähinnä rapsuttelua ja nuuskuttelua. Hämmästyttävää kyllä, Ljúfur ilmoitti kersalle hyvinkin topakasti, mutta tapansa mukaan ystävällisesti, että täällä määrään minä. Enpä olisi uskonut, kohtalaisen lapanen kun on. Aikansa yritettyään, Odin sai kuitenkin Ljúfurin myös leikkimään ja hyvin juoksivatkin.






Tänään kävin siivoilemassa pihattotarhaa ja samalla seurailin poikien touhuja. Hyvin näyttivät mahtuvan molemmat syömään rinnakkain. Odin väisti, kun Ljúfur pyysi, muttei siirtynyt kokonaan pois. Huomasin myös, että Ljúfur hiukan pomottaa mitään pelkäämätöntä nuorta kaveriaan. Tekee varmasti ihan hyvää molemmille. Vähän oli papparainen väsyneen oloinen, mutta lähti silti ihan mielellään pienelle lenkille minun kanssanikin. Parin kilometrin verran tallattiin pellolla olevalla baanalla.

Hirvittävän hyvin on kyllä Ljúfur kotiutunut. Pari päivää oli väsynyt ja stressaantunut. Perjantaina oli jo ihan oma itsensä, rento ja rauhallinen. Kokoajan se kuitenkin on vaikuttanut tyytyväiseltä ja on kuin kala vedessä isommissa ympyröissä (yhteensä 15 hevosta/ponia), kuin mihin on viime vuosina tottunut. Niin hyvä mieli. Nyt jo varmaan uskaltaa joskus pitää vapaapäiviäkin poneilusta, jos siltä tuntuu tai jos on muita kiireitä. Huomenna kuitenkin ainakin menen, kun täytyy käydä viemässä lisää ruokaa tai no chian siemeniä ja ihottumayrtit. Yritän myös päästä kentälle vähän ohjasajamaan, kun tänään jo piti, mutta sattui sitten justiinsa kentälle ruuhkaa, joten kävin pellolla pyörimässä. Pimeässä en viitsinyt kuitenkaan ohjasajella, ihan taluttamalla mentiin.




Koirajuttujakin eiliselle mahtui. Nimittäin Noah kuten myös ohjaajansa olivat ihka ensimmäistä kertaa Rally-toko kisoissa. Tosin vain epävirallisissa, mutta kuitenkin. Ihan hyvää rataharjoituista ja muutenkin, kun virallisiinkin on ilmottu. Möllirata ja alokas rata olivat harmittavasti samanlaiset ja molemmille olin ilmonnut. Identtiset pisteetkin molemmista saatiin, vaikkei ihan samaa virhettä tehtykään. Samalla kyltillä tosin eli heti alussa, koira eteen, oikealta sivulle. Ekalla kierroksella Noah yritti vasemmalta, jonka korjasin hihnalla - tehtävävirhe -10 ja hihnavirhe -1 eli yhteensä 89p, viides sija ja tuomarin suosikki :) :) Toisella kierroksella Noah teki oikein, mutta ohjaaja mokasi, kun ei jatkanut matkaa, vaan otti koiran perusasentoon, ennen liikkeelle lähtöä. Enkä edes huomannut, ennen kuin kaverit radan jälkeen kertoivat. Taas -10. Ohjaaja virhe -1 tuli kyltiltä kuusi, kun ohitin kyltin. Eli taasen 89p. Tällä kertaa ei sijoitusta. Mutta kivaa oli ja koira toimi, eikä kartturikaan ihan mahdoton ollut.


Komea auringonlasku oli eilen. Pakko pysähtyä tallilta kotiin ajellessa, kun kamerakin kerran oli mukana...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti