BH Noah

Eilen oli viimein se päivä, kun motivaatiopuutoksesta vuosia kärsinyt koiranohjaaja palasi koetoiminnan pariin. Edellisestä kerrasta onkin aikaa jo 7,5 vuotta eli ehkä oli jo aikakin. Olimme siis Noksun kanssa Haminassa BH-kokeessa. Hämmästyttävän hyvä mieli oli aamulla Haminaan ajellessa, yhtään ei jännittänyt, lähinnä olin vain innoissani. Pientä jännitystä pukkasi kentälle päästyäni ja ilmoittautuessani paikallaolijaksi. Mutta ei mitään pahaa.

Meillä oli suoritusnumero neljä, joten urakkamme oli edessä jo toisessa parissa. Ensimmäisen parin arvostelun aikana otin koiran autosta. Noah oli tosi rauhallinen ja hyvässä mielentilassa. Ilmoittautuminen meni hyvin, vaikka sitä vähän jännitin kun ei olla koskaan edes kokeiltu. Siitä sitten paikallamakuuseen. Ja siitä alkoikin minun paniikkini. Mielleyhtymiä Hertan kisa-ajoilta, jolloin ei koskaan voinut olla varma, pysyykö vaiko eikö. Ja Noahan kyllä pysyy. Paikallamakuussa ei siis huomautettavaa. Perusasentoon nousi vasta toisella käskyllä, kun ohjaaja ei jännitykseltään saanut ensin annettua kunnon käskyä, minkä myös koira olisi ymmärtänyt.

Kuva Korripäivästä viime viikonlopulta, kun olemme poistumassa omasta osuudestamme. Kuvan ottanut Raili Toikka.

Yksittäisliikkeisiin sitten. Seuraaminen taluttemessa. Vire hyvä, mutta ohjaajan jännityksestä johtuen, painoi taas aika voimakkaasti, mistä arvosana laski erittäin hyvään. Muuten ei huomautettavaa. Vapaana seuraaminen oli täysin samanlainen. Kehuja tuli erinomaisesta kontaktista, joka pysyi koko liikkeen ajan. Istuminen, ei huomautettavaa. Ohjaaja vaan pysähtyi hintsusti liian pitkäksi aikaa. Samoin myös maahanmenossa. Mutta kun en ole oppinut pysähtymään kyseisissä liikkeissä, niin piti oikein keskittyä ja sitten meni vähän överiksi. Luoksetulossa Noah teki jonkun ihme mutkan loppuvaiheessa ja päätyi siis hyvin vinoon loppuasentoon, josta tuntui olevan vaikeuksia löytää perusasentoon. Muuten ihan hyvä ja energinen luoksetulo. Erittäin hyvää ja erinomaista oli arvostelu. Ja tottisosuus kirkkaasti hyväksytty.

Koiraan olin erittäin tyytyväinen. Itseeni en ihan niinkään. Jännitin ihan liikaa, enkä saanut itseäni rentoutumaan, vaikka kuinka yritin. Noah toimi jännityksestäni huolimatta erinomaisen hyvin ja handlasi itselleen täysin vieraan tilanteen upeasti. Mehän emme siis ole käyneet kentällä yhteistreeneissä kuin kerran, joten koetilanne oli Noahille todellakin täysin uusi. Mikä varmaan myös lisäsi jännitystäni, kun minulla ei ollut aavistustakaan, miten Noah tulee tilanteessa reagoimaan tai toimimaan. No, se teki tasan sen, mitä sille on opetettu ja vähät välitti mistään muusta. Täydellinen koira ♥

Korripäivästä tämäkin. Leikkiä maalimiehen kanssa. Kuvaaja sama.

Kaupunkiosuudella olin sitten jo rentoutunut, enkä jotenkin osannut ottaa hommaa tosissani, joten Noahkaan ei ottanut minua tosissani. Se siis yritti moikkailla ihmisiä aluksi kohtuullisen hallitsemattomasti. Muutenhan se kyllä osasi käyttäytyä. Hyväksytty tulos kuitenkin, joten ei me pienistä olla. Eniten päivän aikana mieltä lämmitti sekä arvostelevan tuomarin "Mahtava koira"-lausahdus, kuin katsomossa olleen vanhan PK-tuomarin kehut. Molemmat olivat sitä mieltä, että painaminen johtuu siitä, että tuo haastaa minua ja myös palkkaa itse itseään sillä nojaamisella. Molemmat tunsivat Hertan ja myös arvostelivat sen kokeessa erinäisiä kertoja, joten odotukset Noahin suhteen tuskin olivat korkealla ja kun se sitten olikin vietikäs, yllättyivät. Ihan sama, kehuja on aina kiva kuulla. Vaikka tiedänhän minä ilman niitäkin, että minulla on mahtava koira, jonka kanssa tulee olemaan ilo kilpailla sitten joskus.