Tästä se lähtee taas...

Treeniä, treeniä, treeniä... Kyllä on Noan kanssa muuten treenattu. Viimeiseen kahteen viikkoon mahtuu viidet hakutreenit ja yhdet ohjatut tottistreenit, puhumattakaan omatoimitottiksista ja sen sellaisista. Ponit on treenanneet myös, liikkeellelähtöä raippamerkistä, naksun ehdollistamista uuteen ääneen (suulla tehtyyn) ja peruuttamista uudella tavalla. Minäkin olen saanut uutta oppia osallistuttuani HETA hevostaitomessuille viime lauantaina. Lenkkeilyt ovat jääneet aika vähälle kun aika ei vaan riitä kaikkeen. Eikä aksailuunkaan ole ollut aikaa...

Hevostaitomessut. Wau. Aika kului kuin siivillä, vaikka takapuoli puutuikin puupenkillä istumisesta ja selkäkin jumittui mukavasti loppupäivästä. Parasta antia oli ehdottomasti Noora Ehnqvist ja Kalev Tyllinen. Harmi etten päässyt osallistumaan sunnuntaina, varmaan olisi tullut vielä rutkasti uutta sulateltavaa. Mutta eiköhän sitä jo tässä ollut yhdelle kerralle tarpeeksi.

Limpun kanssa toimimiseen sain taas muistutuksen siitä kuinka tärkeää
on läsnäolo ja rauhallisuus. Herra toimi eilen moitteetta, vaikka
edellisestä lenkistä olikin vierähtänyt viikko. 

Hakutreenit on menneet ihan hyvin. Ilmaisut on rauhoittuneet. Koiraskoira ei moikkaile satunnaista pientä lipaisua lukuunottamatta ja toimii muutenkin hyvin. Hiukka on havaittavissa energiatason nousua ja ajoittain tuntuu virtaa olevan enemmän kuin järkeä. Hyvin se silti toimii, vaikka turhaa juoksentelua tulee väkisinkin. Perjantain treeneissä viimeinen maalimies oli jopa lähes makuullaan suureksi yllätyksekseni ja vaikka joutuikin kerran huomauttamaan kun lipaisi niin homma toimi hämmästyttävän hyvin.

Tottistreeneissäkin pikkukoira hämmästytti ohjaajansa olemalla reagoimatta henkilöryhmässä seisoskeleviin ihaniin ihmisiin. Muuten tottiksen taso nyt ei päätä huimannut, mutta treenin punainen lanka olikin se henkilöryhmä.

Koiraskoira lenkillä rentoutumassa

Ponien painonpudotusprojekti on ottanut takapakkia. Mahat on taas kasvaneet sen verran, etten painomittanauhaa uskalla edes ajatella. Lukemat näyttivätkin jo ihan liian hyviltä, mutta pari viikkoa parilla lenkkeilyllä on tehnyt hyvin tehtävänsä. Muuten molemmat voivat kyllä hyvin.

Näinhän se paino putoaakin hyvin kun lenkilläkin pitää jatkuvasti olla suu täynnä