Kyllä se vaan on niin fiksu poni tuo Limppu, vaikka ei ihan aina uskoisikaan.
Tänään pihaan pöllähti kolme lasta... tai no, kaksi lasta ja yksi teini. Hevosia tulivat katsomaan. Selkäänkin olisi tehnyt mieli ja lupasin. Limpulle vaan riimu päähän ja teini selkään. Taluttelin tarhassa pikku ympyrää. Pienen hetken päästä kaveriksi ison siskon eteen nostettiin pienin, 6-vuotias. Taas mentiin ympyrää. Pienin vaihtui velipoikaan ja taas käveltiin. Jossain vaiheessa laitettiin riimunnarun molemmat päät riimuun ja kävelin vieressä kun teini ohjaili. Ja pikkusiskokin pääsi vielä kerran kyytiin. Limppu käyttäytyi tosi hyvin koko ajan, vaikka ympärillä oli hälinää. Lapset juoksi ja koirat pyöri jaloissa, Noah oli minulla hihnassa, koska se ei osaa käyttäytyä, vaan hyppii ja häiriköi kokoajan kun lasten kanssa olisi niin kiva riehua.
Vallan ylpeä saa olla "pikku" ponistaan. No, Limppuhan on ollut edellisessä elämässään vammais- ja terapiaratsuna, joten homma on sille tuttua, eikä sille tulisi mieleenkään tehdä mitään sopimatonta silloin kun on tärkeässä työssä. Minun kanssani voi sitten jo välillä vähän vaikka irrotella. Eilenkin kun olin ponien kanssa kimppalenkillä, oli Limpulla taas virtaa enemmän kuin järkeä ja välillä piti sinkoilla. Pellon laidassa kävellyt mieskin oli niin pelottava, kun eihän siellä koskaan ennenkään ketään ole kävellyt. Tarkoitus oli poiketa metsään ja kivuta selkään, mutta jätin tällä kertaa väliin. Olisi saattanut olla kylmää kyytiä...
Kuva Limpusta on eiliseltä lenkiltä ja tässä tulee vielä muutama lisää. Kerrankin oli kamera mukana. Koiralenkillä ei ollut, joten kuvasin niitä sitten pihalla.
Tänään pihaan pöllähti kolme lasta... tai no, kaksi lasta ja yksi teini. Hevosia tulivat katsomaan. Selkäänkin olisi tehnyt mieli ja lupasin. Limpulle vaan riimu päähän ja teini selkään. Taluttelin tarhassa pikku ympyrää. Pienen hetken päästä kaveriksi ison siskon eteen nostettiin pienin, 6-vuotias. Taas mentiin ympyrää. Pienin vaihtui velipoikaan ja taas käveltiin. Jossain vaiheessa laitettiin riimunnarun molemmat päät riimuun ja kävelin vieressä kun teini ohjaili. Ja pikkusiskokin pääsi vielä kerran kyytiin. Limppu käyttäytyi tosi hyvin koko ajan, vaikka ympärillä oli hälinää. Lapset juoksi ja koirat pyöri jaloissa, Noah oli minulla hihnassa, koska se ei osaa käyttäytyä, vaan hyppii ja häiriköi kokoajan kun lasten kanssa olisi niin kiva riehua.
Vallan ylpeä saa olla "pikku" ponistaan. No, Limppuhan on ollut edellisessä elämässään vammais- ja terapiaratsuna, joten homma on sille tuttua, eikä sille tulisi mieleenkään tehdä mitään sopimatonta silloin kun on tärkeässä työssä. Minun kanssani voi sitten jo välillä vähän vaikka irrotella. Eilenkin kun olin ponien kanssa kimppalenkillä, oli Limpulla taas virtaa enemmän kuin järkeä ja välillä piti sinkoilla. Pellon laidassa kävellyt mieskin oli niin pelottava, kun eihän siellä koskaan ennenkään ketään ole kävellyt. Tarkoitus oli poiketa metsään ja kivuta selkään, mutta jätin tällä kertaa väliin. Olisi saattanut olla kylmää kyytiä...
Kuva Limpusta on eiliseltä lenkiltä ja tässä tulee vielä muutama lisää. Kerrankin oli kamera mukana. Koiralenkillä ei ollut, joten kuvasin niitä sitten pihalla.
 |
| Kukkaloistoa Purolan Kartanolla |
 |
| Mitälie kukkia tien varressa. Olivat vaan niin kauniita. |
 |
| Ljufur ja maitolaituri |
 |
| Noah pihalla hillumassa |
 |
| Noah posettaa |
 |
| Uusi posetus paremmalla taustalla |
 |
| Maire Koiranen trimmausta vaille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti