perjantai 17. marraskuuta 2017

Saitsuilua ja sen sellaista

Kamburin jalka on jo aika hyvä. Keskiviikkona kävin sen taas kunnolla läpi, enkä yhäkään löytänyt mitään. Pihatolla kävely näytti jo melko normaalilta, hieman oli vain epäpuhdas. Käytiin sitten pieni kävely tiellä edestakaisin, n.1km yhteensä. Käveli suht normaalisti, muutama selkeästi onnahtava askel vain. Eilen se sitten taas ontui hiukan selvemmin kun menin pihatolle. Tallin isäntä oli hieman lanannut kuraa portilta ja vienyt uuden paalin, mutta eivät olleet kuulemma juosseet yhtään. Kun vein Ljúfurin myöhemmin takaisin, käveli Kambur taas jo ihan hyvin. Ehkä siis oli vain jäykkä kun seissyt paalilla. Selkeästi se nimittäin karsinassa seisomisen jälkeenkin ontui pahemmin kuin ennen sitä. Lomailu toki jatkuu vielä ja tilannetta seurataan tarkasti. Onneksi se on rauhallinen tyyppi, eikä kerää virtaa. En tosin panisi pahakseni vaikka keräisikin.




Ljúfur on lenkkeillyt koirien kanssa noin joka toinen päivä. Eilen juoksutin kentällä noin vartin, jonka jälkeen jäähkälenkki. Muuta se ei juuri ole tehnyt. Itse olen käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja pyhittänyt Ljúfurin vapaapäivät ainoastaan koirille tai muuten vain löysäilylle. Pitkästä aikaa voi jättää talleilun väliin, kun ei ole ötököitä, eikä paskaakaan voi lapata, koska liian paksu märkä savimultakerros estää kottikärryjen liikuttelun tehokkaasti. Voi kunpa tulisi jo pienesti pakkasta ja paikat kuivuisi. Ja vaikka sitä luntakin..


Otsalamppu ja kännykkä = kuvia pimeistä kavereista.. vai oliko se kavereista pimeässä.

Viikonloppuna olisi hevostaitokurssia tarjolla. Kovasti olen odottanut, mutta nyt sekin uhkaa peruuntua finanssiongelmien vuoksi. Vielä en ihan heitä hanskoja tiskiin ja perunkin osallistumiseni vasta viime tipassa, jos en keksi ratkaisua pulmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti