sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Ratsujuttuja, lenkkeilyä ja lämpimiä päiviä

Koko viikon on ollut kaunista ja lämmintä, ihan niin kuin keväällä kuuluukin olla. Nyt jo hieman viilentynyt, mutta vielä se aurinko tänäänkin paistoi, vaikkei ihan hupparissa enää tallilla tarennutkaan, kuten vielä eilen. Ruohokin on viikon aikana kasvanut jo kovin ja puissakin hiukan siellä täällä vihertää. Kai se kesä tulee tänäkin vuonna, vaikka jo huomiseksi onkin taas luvattu lumisadetta.




Ljúfurin kanssa käytiin vielä toinenkin maastolenkki tämän viikon aikana, kun kerran on niin hienot kelitkin olleet. Harvoin tulee kahta kertaa viikossa selkään kiivettyä, kun niin paljon muutakin voi tehdä, mutta tällä kertaa nyt näin. Poni oli hyvällä tuulella ja rento ja lenkki meni hienosti. Pari kertaa ollaan vaan remmilenkkeilty ja pari kertaa ohjasajettu. Yksi vapaapäiväkin pidettiin. Karvanvaihto on hyvässä mallissa ja kesäihottuma ei ole toistaiseksi alkanut oireilemaan. Kiitos kuulunee tuulisille päiville. Kun tuulee, ei ole ötököitäkään, ainakaan kiusaksi asti. En valita.




Kambur on myös puuhaillut yhtä sun toista. Ohjasajolenkkejä ollaan tehty ja pääasiassa homma on toiminut hienosti. Joskus on ollut pientä erimielisyyttä suunnista, mutta aina ollaan päästy yhteisymmärrykseen ennemmin tai myöhemmin. Ratsujuttuja tehtiin eilen taas ihan ajatuksella ja vermeet niskassa. Ensin muutama kierros liinassa. Ei ongelmia, paitsi laiskotti. Sitten ohjat saippareihin ja kierreltiin kentällä ohjasajaen satulan päältä. Hiukan joutui aluksi huomauttamaan, ettei hommaan kuulu maisemien katselu ja haaveilu, mutta kun lähti sujumaan niin sitten menikin hienosti.




Viimeisenä selkäännousutreeniä ja ensimmäistä kertaa menin ihan selkään asti. Ei aiheuttanut suurta ihmetystä, enkä sitä kyllä odottanutkaan. Muutaman kerran sitten kiipesin selkään, rapsuttelin ja palkkasin namilla ja tulin toiselta puolelta alas. Niin hieno poni, seisoi paikallaankin kuin tatti, kunhan ensin päästiin yhteisymmärrykseen paikasta. Yritti ensin taas matalamman pallin päälle (liian lähelle siis) seisomaan ja koska minäkin seisoin pallin päällä, homma meni hiukan hankalaksi. Käveltiin sitten vielä tiellä pieni lenkki ajaen ohjista, kuten kentälläkin ja sielläkin nousin tutussa paikassa muutaman kerran selkään. Paremmin ei olisi voinut mennä tämä ensiratsautuminen. Tavoitteet tälle keväälle siis saavutettu. Tästä on hyvä jatkaa.




Koirien kanssa ollaan lenkkeilty ahkerasti. Suurimmaksi osaksi muualla kuin omalla kylällä. Pari kertaa oltiin Kotkassa Kyminlinnan ympäristössä ja pari kertaa Kangasmäellä. Ollaan me pyöräiltykin ja yhden lenkin yhteydessä tehtiin vähän hyppyä ja A-estettä, kun selaiset sattuivat hollille. 


Kyminlinnassa

Pihallakin on tullut oltua taas pitkästä aikaa enemmän, kun kelitkin on olleet kivat. Ei tarvi kuin heittää kengät jalkaan ja on valmis. Mikäs sen helpompaa. Ei siellä nyt hiki pääse vielä tulemaan, muttei sentään tarvi erikseen pukeutua mennäkseen ulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti