Selkälausunnot

Kyllä kesti, mutta viimein on Peikon selkälausuntokin tullut. Hintsusti jo alkoi hirvittämään, että siellä on jotain pahasti pielessä, kun kestää ja kestää. Mutta ei, kunnossa näyttäisi olevan. Siis ainakin välimuotoinen lanne-ristinikama. Muuta ei oltu lausuttu. Mielestäni kyllä pyysin lausunnon kaikista mistä sen vain saa alle 2-vuotiselle, mutta... No, näillä mennään.

Kuvannut lääkäri ainakin oli sitä mieltä, ettei selässä mitään vikaa ole, joten uskomme häntä. Samapa tuo, kun myöhemmin joutuu kumminkin kuvaamaan uusiksi spondyloosin osalta. Kolme veenä varmaan sitten vasta, niin saadaan lopullinen polvilausunto samalla. Nyt on kuitenkin selvää, ettei harrastamista estä mikään terveydellinen seikka.

Peikko kävi tänään vähän pöllyttämässä lampaita. Oltiin pimeällä lenkillä ponin ja koirien kanssa. Siinä tallin lähellä on lampaita ja yleensä otan koirat siinä kohtaa kiinni. Nyt en viitsinyt, kun ketään ei näkynyt missään, eikä noita ne lampaat ole juurikaan kiinnostaneet. No, nyt vilahti Peikko aidan sisäpuolelle ennen kuin huomasinkaan. Ei se nytkään tainnut niin kiinnostunut lampaista olla kuin niiden jätöksistä ja tuli heti pois kun huusin. Ei se silti sinne olisi saanut mennä. Takaisin tullessa oli siis Peikko siinä kohtaa visusti narussa varmuuden vuoksi.

Muuten ei mitään ihmeitä olekaan tapahtunut. Lenkkeilty ollaan pimeässä, kun valosalla ei enää ehdi ja treenattu ollaan sisällä tai jossain parkkiksella, missä on valot. Hallilla ei olla jaksettu käydä, kun sinne pitäisi aina lähteä heti töiden jälkeen, että ehtisi ennen ohjattujen treenien alkua. Mutta jos vaikka viikonloppuna. Pääsisi pojat taas vähän aksaamaan.