Ensilumi

Koko viime viikon tuli vettä taivaan täydeltä. Nyt on ilma hiukan kylmennyt, joten sadekin on tullut lumena. Vaan eihän se nyt sitten tietenkään sada. Ja kohtahan se taas jo lämpeneekin. Ja sitten varmasti taas sataa. Että tällainen talvi.

Ei sitä nyt paljoa ole...

Eilen ei ollut vielä juurikaan valkoista missään, paitsi kavereiden facebook-päivityksissä. Märkää oli ja märkää on yhä. Perjantaina satoi taivaan täydeltä vettä koko illan, joten kauheasti ei inspiroinut ulkona hengailla. Ljúfur sai kuivatella tallissa vohveliloimen alla jonkun tovin, kun oli lähes läpimärkä. Nopsa juoksutus kentällä ja se siitä. Pihattoon vein sen sisälle asti, kun ei muut oikein sitä sinne päästä ja sinne se jäikin tyytyväisenä heiniä rouskuttamaan. Eilen käytiin sitten kunnon pitkä lenkki kera koirapoikien ja issiponin. Keli oli hyvä, alkumatkasta jopa aurinko paistoi hetkittäin. Aikaa kului pari tuntia ja takaisin tullessa oli jo melkein pimeää. Kyllä se vaan tulee niin nopsasti.

Kuvat eiliseltä lenkiltä. Tässä jopa näyttää, että lunta olisi, mutta kyllä tuo edellinen kuva on enempi totuuden mukainen.

Tämännäköinen lenkki tällä kertaa. 

Tänään hengailtiin poikain kanssa kotimetsässä kameran kanssa, kun ei ole tullut sitäkään aikoihin ulkoilutettua. Pitihän se ensilumi ikuistaa, kun ei voi tietää kauan tämä kyseenalainen ilo kestää. Lumesta en niin perusta, mutta kelpaisi kyllä, kun olisi edes kuivaa. Mutta ei, yhtä märkää vaan lumesta huolimatta. 

Kerpeleen kakara!

Älä kuule mulle ala!

Tallille puolilta päivin. Viimeinen (pikku)heinäpaali, joka tuonne varastoon oli jäänyt, lähti mukaan ja leviteltiin pihattotarhaan. Sinne oli eilen illalla viety vajaa (pyörö)paali ulos, jotta kaikki pääsevät syömään, kun eivät sisälle tunnu yhtä aikaa mahtuvan ja tänään se oli jo syöty. Ljúfur oli ensimmäistä kertaa koko viikossa kuiva, joten se oli varmaan ollut sisällä ja kaverit ulkona, kun ne taas olivat märkiä ja kuraisia. Ei siis hyvä järjestelmä tämäkään. Uutta suunnitelmaa tehtiin, katsotaan josko toimisi paremmin.

Tänään joutuvat koirat pimeän lenkille. Parempi muutenkin vasta iltasella käydä, kun huomenna on taas työpäivä. Ljúfur kävi vajaan tunnin reippaan ohjasajolenkin. Tänään oli taas sellainen päivä, että tallitiellä yritti aluksi joka välissä kääntyillä kotiin päin ja oli muutenkin hiukkasen pörheänä. Varsinkin kun metsässä oli "mörkö" (luetaan tallilaisia ponin kera), meinasi suorastaan paniikki iskeä. Siitäkin selvittiin, molemmat säilyivät hengissä. Ja loppulenkki meni oikein hienosti. Metsäpolkujakin kuljettiin ja hyvin sujui sekin ohjasajaen. Hiki tuli molemmille.

Eiliseltä tämäkin.

Sisätreeniä ollaan koirien kanssa tehty ja leikitty, lenkkeilyn ohessa siis. Pitäisi taas tehdä ryhtiliike ja alkaa ihan oikeasti treenaamaan. Peikkokin tuntuu suurimmaksi osaksi ihan hyvältä. On aktiivinen, jota toki on vahvistettukin oikein urakalla, ja tarjoaa ihan itse toimintoja jos ei saa käskyä. Yrittää jopa haukkua, mutta se jää kyllä todellakin yritykseksi. Saa nähdä haukkuuko se enää koskaan. Kuukausiin en ole sen kuullut muuta kuin ääntelevän satunnaisesti urisemalla (ei siis murisemalla) tai vinkumalla. No, kunhan muuten alkaisi toimia kuten aikaisemminkin, niin voitaisi sitten vaikka Rallyssa kisata joskus. Kyllä sille vieläkin satunnaisesti niitä black outteja tulee, viimeksi eilen, ja se poistuu paikalta. Muttei kovin usein enää. Ja eilenkin sain sen taas innostumaan, kun otin sen puoliväkisin mukaan ja kun ei poistunut paikalta vaan pystyi noudattamaan käskyä, leikittiin palkaksi oikein kunnolla.